VRLeaks

VR:n salaisuuksien julkinen vuotosivusto

Monopolissa kaikki pelissä

UUTINEN

VR-Yhtymä Oy kutsui tiedotusvälineiden edustajat mediatilaisuuteen 19.8.2016. Tilaisuuden järjestäminen tuli yllätyksenä Liikenne- ja viestintäministeriölle, minkä johdosta koko tilaisuus peruttiin kahden tunnin kuluttua sen koolle kutsumisesta.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) lähetti kaupungeille, ELY-keskuksille, VR:lle ja muille sidosryhmille kutsun 29.8.2016 järjestettävään keskustelutilaisuuteen, jossa oli tarkoituksena käydä läpi rautateiden osto- ja velvoiteliikennettä tulevaisuudessa. Kutsu lähetettiin 16.8.2016. Jo 19.8.2016 VR lähetti tiedotusvälineille kutsun omaan mediatilaisuuteensa, jossa VR:n tarkoituksena oli kertoa jo kertaalleen lakkauttamiensa osto- ja velvoitejunavuorojen mahdollisesta palauttamisesta. VRLeaksin saamien tietojen mukaan liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) oli kieltänyt VR:ää pitämästä tiedotustilaisuutta, sillä mitään muita osapuolia osto- ja velvoiteliikenteen osalta ei oltu ehditty kuulla ennen LVM:n järjestämää keskustelutilaisuutta.

VR ja Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymä (HSL) allekirjoittivat keväällä 2016 sopimuksen HSL-alueen lähijunaliikenteen operoinnista vuoteen 2021 saakka. VR:n ja HSL:n välinen sopimus merkitsee HSL:lle noin 30 miljoonan euron säästöjä aiempaan verrattuna sopimuskauden ajan. VR:lle tämä ei tarkoita 30 miljoonan euron lisäkuluja, sillä VR on saavuttanut vastaavat kustannussäästöt henkilöstön irtisanomisin. Koska HSL ei olisi ehtinyt valmistella junaliikenteen kilpailutusta riittävässä laajuudessa ennen VR:n ja HSL:n välisen ja vuoteen 2018 ulottuvan ostoliikennesopimuksen katkeamista, HSL:n vaihtoehtoina rautatieliikenteen operaattoriksi uudessa sopimuksessa oli vain VR. VRLeaksin saamien tietojen mukaan edellä kuvattu kiiretilanne kilpailutuksen osalta tiedostettiin VR:llä hyvin ja tämän johdosta VR laati HSL:lle aiempaa edullisemman sopimuksen ja sai vastineeksi yksinoikeuden HSL-alueen liikenteessä tuleviksi vuosiksi.

VR yritti käyttää samaa edellä kerrottua toimintatapaa myös LVM:n kanssa järjestämällä oman tiedotustilaisuutensa 19.8.2016 ja kertomalla osto- ja velvoitejunaliikenteen palauttamisesta sille tasolle, jolla se oli ennen ministeriön ostoliikennemäärärahojen leikkausten voimaantuloa 27.3.2016 alkaen. Laskennallisesti VR olisi ottanut hoidettavakseen noin 20 miljoonan euron velvoiteliikenteen. Vastavuoroisesti VR olisi halunnut osto- ja velvoiteliikennesopimusten pidentämistä hallituskausien mittaisiksi, jotta liikenteen suunnittelu ja ennakointi olisi pitkäjänteisempää.

Osakeyhtiölain mukaan osakeyhtiön tehtävänä on tuottaa voittoa omistajalleen, mikäli yhtiöjärjestyksessä ei määrätä toisin. VR:n tapauksessa kyse on tästä, eikä VR:n yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin. VR:n liikennöinti ei ole tappiollista, sillä tästä pitää huolen VR:n yksinoikeussopimus, jolla katetaan yksittäisten laskennallisesti tappiollisten junavuorojen liikennöinti. VR ei siten harjoita tappiollista liikennettä millään rataosalla missään päin Suomea. Yksinoikeussopimuksesta huolimatta osakeyhtiömuotoinen VR on lakkauttanut olemassaoloaikanaan noin kolmanneksen omasta henkilöjunatarjonnastaan Suomessa, eikä valtio-omistaja ole aiemmin puuttunut lakkautuksiin. Huomionarvoista on myös, ettei yhtiömuotoinen VR koskaan aiemmin ole esittänyt liikenteen kehittämistä tai lisäämistä oma-aloitteisesti.

VR:n 19.8.2016 koollekutsuma tiedotustilaisuus oli niin poikkeuksellinen ehdotus, ettei liikenneministeri Bernerillä ollut muita vaihtoehtoja kuin peruuttaa VR:n tiedotustilaisuus. VR:n tarkoituksena oli tarjota ministeriölle oma-aloitteisesti osto- ja velvoiteliikenteen harjoittamista, jotta VR saisi jatkettua yksinoikeussopimustaan aina seuraavalle hallituskaudelle ja edelleen sen loppuun asti, eli vuoteen 2023. VRLeaksin tietojen mukaan ministeri Berner sai tietää VR:n suunnittelemasta tiedotustilaisuudesta vasta 19.8.2016, eikä voinut hyväksyä tätä menettelytapaa, jossa VR toimii ohi liikenneministerin ja tekee ehdotuksen, josta ministeriö ei aikataulu- ja muista syistä johtuen voi muuta tehdä kuin hyväksyä esitetyn tarjouksen. Tämä olisi johtanut tulevaisuudessa siihen, että VR olisi saanut pitkän yksinoikeussopimuksen ja sopimuksen allekirjoituksen jälkeen VR olisi aloittanut junatarjontansa määrätietoisen supistamisen, kuten se on tähänkin asti tehnyt.

VRLeaksin saamien tietojen mukaan 19.8.2016 tapahtunut VR:n tiskin ali –sopimisen yritys johti siihen, että kaikkiin VR:n tekemiin uusiin kehitysehdotuksiin suhtaudutaan LVM:ssä tällä hetkellä erittäin suurella varauksella ja tästä johtuen VR ei voi enää tehdä mitään ehdotuksia palveluidensa tai junatarjontansa suhteen ilman liikenne- ja viestintäministeriön erillistä lupaa.

FAKTA:

• VR yritti pitää tiedotustilaisuuden junaliikenteen palvelutason parantamisesta tulevaisuudessa liikenne- ja viestintäministeriön tietämättä
• Palvelutason parantaminen olisi tarkoittanut aiemmin lakkautettujen junavuorojen palauttamista
• Vastineena tästä VR yritti saada itselleen yksinoikeussopimusta, joka olisi kestänyt läpi hallituskausien
• VR:n olemassa oleva henkilöliikenteen yksinoikeussopimus on voimassa 31.12.2024 asti
• Liikenneministeri Berner on kertonut, että VR:n yksinoikeussopimus kuitenkin puretaan tämän hallituskauden aikana
• VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro irtisanoutui tehtävästään puolen vuoden irtisanomisajalla 6.6.2016

VRLeaks

VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro on irtisanoutunut VR:stä

UUTINEN

JUTTUA PÄIVITETTY 6.6.2016 klo 15.21

VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro on irtisanoutunut VR:stä.

VRLeaks kertoi tässä uutisessa VR:n rahoitusarvopapereiden tasearvon olevan yli satakertainen Finaviaan verrattuna. VR:n operatiivinen tulos on ollut tappiollista koko sen ajan, jonka Mikael Aro on toiminut VR-Yhtymä Oy:n toimitusjohtajana.

VR:n nyt jättävän toimitusjohtaja Aron toimikaudella VR:n ylivoimaisesti suurimmat yksittäiset tuotot ovat syntyneet muista tuotoista, VR:n yhtiöjärjestykseen merkityn toimialan jäädessä tuottojen osalta tästä vain murto-osaan.

VR-krekote
Keltaisella merkittyä toimialaa voidaan pitää VR:n ydinliiketoimintana

VR on jakanut valtio-omistajalleen osinkoa Mikael Aron toimitusjohtajakaudella vain kolmesti, mutta palkinnut samaan aikaan toimitusjohtajaansa kannustinpalkkioilla kuusi kertaa. VR on maksanut toimitusjohtaja Mikael Arolle kannustinpalkkioita 1.7.2009-31.12.2015 välisenä aikana yhteensä 744.131,40 euroa. Valtioneuvoston kanslian (VNK) omistajaohjausosasto ei osannut kommentoida VRLeaksille Mikael Arolle maksettujen kannustimien suuruutta, jotka perustuvat VR:n vuoden 2015 tulokseen. Sen sijaan VNK:n omistajaohjausosasto kehotti VRLeaksin toimitusta kysymään asiaa VR:ltä, jossa ei haluttu kommentoida Mikael Aron kannustinpalkkioihin tai mahdollisiin erokorvauksiin liittyvää asiaa.

VR on perustellut vahvaa omavaraisuuttaan tulevilla kalustoinvestoinneilla ja varautumisella rautatieliikenteen kilpailuun tulevaisuudessa. Muun muassa näitä samoja argumentteja käyttäen VR välttyi osinkojen maksamiselta valtio-omistajalleen vuosina 2010-2013. Vuotta 2012 lukuun ottamatta jokaisena vuonna toimitusjohtaja Arolle maksettiin kannustinpalkkioita samaan aikaan, kun yhtiön operatiivinen tulos oli tappiollinen; tappiollinen tulos kompensoitiin voitolliseksi syntyneillä muilla tuotoilla, joihin sisältyvät rahoitusarvopaperikaupat, ja joiden perusteella kannustinpalkkiot laukesivat maksuun, sillä yhtiön tulos oli positiivinen.

Lisää aiheesta:

VRLeaks

PÄÄTOIMITTAJAN KOMMENTTI

Mikko Nyman

VR:n nyt jättävän toimitusjohtaja Mikael Aron aikakaudella yhdestä Suomen vakavaraisimmasta valtionyhtiöstä rakentui lähes tyylipuhdas finanssikonserni, joka karsi henkilöstöään neljänneksellä, lakkautti merkittävästi junatarjontaansa ja sijoitti satoja miljoonia euroja erilaisiin rahoitusinstrumentteihin ydinliiketoimintansa harjoittamisen sijaan. Rahoitusarvopapereiden sijoituskohteita ei VR:n tilinpäätöksissä eritellä tarkemmin, mutta niiden tasearvon kehitys seuraa hämmästyttävän tarkasti Helsingin pörssin kurssikehitystä vuosina 2009-2015, joka on puolta vuotta vaille se aika, jonka Mikael Aro toimi VR:n toimitusjohtajana. Sattumaltako? Tämäkään asia ei selviä VR:n tilinpäätöksistä.

Tästä herää väistämättä kysymys, mitä valtio-omistaja VR:stä haluaa? Realisoimalla VR:n rahoitusarvopaperit niiden tasearvoa vastaavalla summalla, nykyhallituksen kaavailemista veronkevennyksistä voitaisi rahoittaa reilusti yli puolet, eikä se vaikuttaisi käytännössä mitenkään VR:n tuleviin kalustoinvestointeihin, osingonmaksukyvystä puhumattakaan. Haluaako valtio-omistaja pitää VR:n edelleen pankkina, vai palauttaa sen ydinliiketoiminnan rautatie- ja maantielogistiikkaan, kuten VR:n uunituore kaupparekisteriote tietää yhtiön ydinliiketoiminnasta kertoa?

Valtiolla on jo ennestään Suomen Pankki, tuskin valtio toista tarvitsee.

VRLeaks, Mikko Nyman

VR:n rahoitusarvopapereiden tasearvo lähes satakertainen Finaviaan verrattuna

UUTINEN

VR-Yhtymä Oy –konsernin taseessa oli rahoitusarvopapereita 31.12.2015 päättyneellä tilikaudella lähes 277 miljoonan euron edestä. Samanaikaisesti Finavia Oyj:n rahoitusarvopapereiden tasearvo oli kolme miljoonaa euroa. Molemmat yhtiöt ovat valtion kokonaan omistamia yhtiöitä, joiden ydinliiketoimintaan ei kuulu toimiminen finanssisektorilla.

Finavia Oyj menetti vuonna 2011 34 miljoonaa euroa epäonnistuneissa johdannaiskaupoissa, jotka ylittivät poliisin suorittamassa esitutkinnassa ”syytä epäillä” –kynnyksen. Osa epäilyistä tulee johtamaan syyteharkintaan. Finavia ei kuitenkaan ole ainut monopolissa toimiva valtionyhtiö, jonka taseessa on tai on ollut merkittävästi rahoitusarvopapereita ja niihin liittyviä riskejä: VR:n äärimmäisen vahva omavaraisuus ja suuri tase ovat mahdollistaneet VR:n rahoitusarvopapereiden tasearvon kasvamisen yli neljännesmiljardin suuruiseksi.

VR on perustellut vahvaa tasettaan ja omavaraisuuttaan tulevilla kalustoinvestoinneillaan ja varautumisella rautatieliikenteen kilpailun vapautumiseen tulevaisuudessa. VRLeaksin tekemän tilinpäätösvertailun perusteella VR:n tase on pysynyt samalla tasolla lähes kahdenkymmenen vuoden ajan.

VR:N TULOS SYNTYY MUUSTA KUIN OPERATIIVISESTA LIIKETOIMINNASTA

VR:n tilinpäätöksistä selviää, että tilikaudesta 2009 lähtien muiden tuottojen osuus on ylittänyt tilikausien voitot. VR:n tuloslaskelmien liitteiden mukaan muiksi tuotoiksi luetaan vuokratuotot, käyttöomaisuuden myyntivoitot ja muut tuotot, joita tilinpäätösten liitteissä ei eritellä tarkemmin. Tilikaudella 2015 muiden tuottojen osuus oli noin 60 miljoonaa euroa, konsernin liikevoiton ollessa noin 65 miljoonaa euroa. Ilman muita tuottoja VR-Yhtymä Oy –konsernin liikevoitto olisi noin 0,4 prosenttia reilun 1,2 miljardin euron liikevaihdosta.

VRLeaks kertoi tässä VR:n vuoden 2014 tilinpäätösanalyysissä VR:n siirtymisestä kohti sijoitusyhtiötä. VR:n tilinpäätökset vuosilta 2005-2015 tukevat tätä analyysiä yksiselitteisesti. VR:n nykyisen toimitusjohtajan toimikauden aikana vuodesta 2009 eteenpäin VR:n muuttuminen rautatieoperaattorista sijoitus- ja finanssikonserniksi on kiihtynyt entisestään: VR-Yhtymä-konsernin rahoitusarvopapereiden tasearvo on kaksinkertaistunut vuodesta 2008 tilikauden 2015 loppuun, liikevaihdon laskettua silloisesta 1,5 miljardista nykyiseen noin 1,2 miljardiin euroon. Samalla junavuorojen määrää, muita palveluita ja henkilöstä on vähennetty merkittävästi.

VR-tp-grafiikka_1997-2015
VR-Yhtymä Oy -konsernin liikevaihdon ja muiden tunnuslukujen kehitys vuosina 1997-2015 (kuva suurenee sitä klikkaamalla).

VR JAKANUT VALTIOLLE OSINKOA VIIMEISEN KYMMENEN VUODEN AIKANA VÄHEMMÄN KUIN MITÄ YHTIÖN MUUT TUOTOT OVAT VASTAAVANA AIKANA OLLEET

VR:n jakamat osingot vuosien 2006-2015 välisenä aikana ovat yhteensä 246 miljoonaa euroa, liiketoiminnan muiden tuottojen ollessa vastaavana aikana 525 miljoonaa euroa. On huomioitava, että mikäli VR:n rahoitusarvopaperit realisoitaisiin niiden tasearvoa vastaavalla summalla, vapautuisi VR:n jo ennestään vahvaan kassaan uutta pääomaa 277 miljoonan euron edestä. Tällä summalla liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) voisi ostaa tappiollista junaliikennettä VR:ltä lähes kymmeneksi vuodeksi, mikäli vertailukohtana pidetään vuoden 2015 ostoliikennetasoa.

Valtioneuvoston kanslian (VNK) omistajaohjausosasto kertoo VR:n strategisena intressinä olevan raideliikenteen edistäminen ja sen toimivuuden turvaaminen. VR:n tilinpäätökset, tuloslaskelmat ja tase-erittelyt kuitenkin kertovat muuta liiketoiminnan pääpainopisteen siirtyessä kohti sijoitustoimintaa. VNK:n omistajaohjaus on asettanut VR:lle tavoitteen tehdä mahdollisimman paljon liikevoittoa, mutta se ei ole eritellyt sitä, mitä instrumentteja käyttäen VR:n tulee tehdä liikevoittoa. Tämä omistajaohjauksen tyhjiö mahdollistaa ja sallii VR:n toimimisen sijoitus- ja finanssikonsernina kuljetusyhtiön ydinliiketoiminnan sijaan.

FAKTA:

  • VR-Yhtymä Oy -konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli 1.231.415.000 euroa ja rahoitusarvopapereiden tasearvo 276.815.000 euroa
  • Ilman muita tuottoja VR:n kumulatiivinen tappio olisi ollut vuodesta 2009 eteenpäin jopa 190 miljoonaa euroa
  • Muut tuotot ovat ylittäneet VR:n tilikauden voiton yhtäjaksoisesti vuodesta 2009 eteenpäin
  • Finavia Oyj -konsernin liikevaihto vuonna 2015 oli 353.085.000 euroa ja rahoitusarvopapereiden tasearvo 3.000.000 euroa

Lähteet: mm. VR:n vuosikertomukset ja -raportit 1997-2015, VR:n tuloslaskelmat ja taseet 1997-2015, Finavian tuloslaskelmat ja taseet 2011-2015, VNK:n omistajaohjausosaston dokumentit strategisesti merkittävistä yhtiöistä

VRLeaks

Ensimmäinen Pendolino-juna poistetaan liikenteestä joulukuun alussa

UUTINEN

VR tilasi vuonna 1992 italialaiselta Fiat Ferroviarialta kaksi proto-Pendolino-junaa, joista toinen hylätään joulukuun alussa. Esisarjan Pendolino-runko ehti siten vain vaivoin 20 vuoden ikään.

Pendolino-liikenne alkoi Suomessa 27.11.1995 Helsingin ja Turun välillä. Pendolinojen matka-ajaksi Helsinki-Turku-välille suunniteltiin 1 tuntia ja 28 minuuttia, sillä Pendolinojen kallistusjärjestelmä salli muita junia korkeammat kaarrenopeudet ja näin nopeammat matka-ajat. Junien kallistusjärjestelmässä on ollut kuitenkin alusta asti merkittäviä teknisiä ongelmia. Tästä johtuen VR uutisoi 12.10.2011, ettei Pendolinojen kallistusjärjestelmän tuomaa nopeushyötyä enää huomioida aikatauluissa.

VRLeaksin saamien tietojen mukaan VR on päättänyt hylätä joulukuun 2015 alusta alkaen toisen kahdesta ensimmäisestä Pendolino-rungosta lukuisista teknisistä ongelmista johtuen. Mainitulla junayksiköllä ajetaan nopeus- ja kulkuominaisuuskoeajoja vielä 27.-29.11.2015, jonka jälkeen se poistetaan lopullisesti liikenteestä ja hylätään. Hylättävä Pendolino-yksikkö on ollut ollut kaupallisessa liikenteessä päivälleen 20 vuotta tämän uutisen kirjoitushetkellä, joten junayksikkö ehtii viettää kaupallisen liikenteen 20-vuotissyntymäpäiviään vain muutamaa päivää ennen hylkäämistään.

Toiseksi vanhimman Pendolinon elinkaari jäi siten lyhyemmäksi kuin nuorimpien niin sanottujen Porkkana-junien elinkaari. Pendolinojen tapaan myös Porkkana-junat kärsivät aikoinaan pahoista teknisistä ongelmista, eikä niitä saatu koskaan toimimaan kyllin luotettavasti.

VRLeaks

VR tarjoaa allergiapaikkoja lähtökohtaisesti lemmikkivaunuun tietyissä yöjunissa

UUTINEN

VR tarjoaa pohjoisen suunnan yöjunien istumapaikkamatkustajille allergiapaikkoja lähtökohtaisesti lemmikkivaunusta. VR:n viestintäpäällikön mukaan allergiapaikasta ei muodostu lisähintaa. Tosiasiassa VR:n verkkokaupasta ostettuna allergiapaikka maksaa lähes kaksi kertaa niin paljon kuin tavallinen paikkalippu.

Lapin Kansa julkaisi 29.10.2015 printtilehdessään alla olevan jutun, jossa asiasta kerrotaan tarkemmin.

Lapin Kansa 29102015

Lapin Kansan jutusta selviää, että yöjunien matkustajille allergiapaikkoja on tarjolla vain makuuvaunuissa. Juttua varten Lapin Kansa haastatteli VR:n viestintäpäällikkö Mika Heijaria, joka kertoi, ettei allergiapaikka maksa asiakkaalle ekstraa. VRLeaks tarkisti asian VR:n verkkokaupasta: mikäli esimerkiksi Rovaniemeltä Ouluun iltajunalla matkustava asiakas haluaa allergiapaikan, hänen tulee varata paikka makuuvaunun allergiahytistä, vaikka hän ei makuupaikkaa matkalleen tarvitsisikaan. VR:n verkkokauppa kuitenkin tarjoaa allergiapaikkaa ensisijaisesti lemmikkivaunusta. Tämä selviää alla olevista VR:n verkkokaupasta otetusta kuvasta. Saat kuvan suuremmaksi sitä klikkaamalla.

VR Verkkokauppa IV

Matkalipun hinnassa tämä tarkoittaa esimerkiksi Rovaniemi-Oulu-välillä sitä, että allergiapaikkaa tarvitseva matkustaja maksaa matkastaan 82 prosenttia enemmän kuin mitä tavallinen istumapaikka maksaisi.

VR:n viestintäpäällikön mukaan allergiapaikasta ei kuitenkaan aiheudu lisäkustannuksia mainitulle välille.

IC874 29102015 istumapaikka

IC874 29102015 makuupaikka

Erot matkalippujen hinnoissa johtuvat siitä, että VR poisti liikenteestä allergiahytein varustetut yksikerroksiset InterCity-vaunut 25.10.2015 alkaen, jolloin allergikoille soveltuvia istumapaikallisia vaunuja ei kaikkiin yöjuniin enää riittänyt.

VRLeaks

Junien ostoliikenteeseen muutoksia maaliskuussa

VR:n ex-johtajat: ”HSL-sopimus VR:lle kultamunia muniva hanhi”

UUTISANALYYSI

Kilpailutetun lähijunaliikenteen piti alkaa Helsingin seudun liikenteen (HSL) alueella 1.1.2018. HSL:n ja VR:n välillä 18.5.2015 solmitun aiesopimuksen mukaan näin ei kuitenkaan ole tapahtumassa. Kilpailutettu lähijunaliikenne HSL-alueella alkaa näillä näkymin aikaisintaan kesällä 2021, mutta mikäli aiesopimuksessa oleva 1+1 vuoden optio käytetään, VR:n yksinoikeus  HSL-alueen liikenteessä voi jatkua jopa kesään 2023 asti. Saman aiesopimuksen myötä VR on saamassa myös Flirt-junien kunnossapitoon yksinoikeuden.

HSL:n mukaan 1.1.2018 alkavaksi kaavaillun kilpailutetun lähijunaliikenteen käynnistäminen olisi tullut vastaan liian nopeasti. VR:stä muodostettiin osakeyhtiö 1.7.1995, jotta se voisi valmistautua raideliikenteen tulevaan kilpailuun. VR:n kaukoliikenteen monopolia jatkettiin heinäkuussa 2013 viidellä vuodella siten, että henkilöliikenteen vapaa kilpailu on mahdollista Suomen rataverkolla 1.1.2025 alkaen. Mikäli HSL:n ja VR:n 18.5.2015 solmima aiesopimus päätetään ottaa käyttöön, myös HSL-alueen liikenteeseen muiden operaattoreiden on mahdotonta tulla ennen kesää 2021. Jos HSL ja VR päättävät käyttää aiesopimuksessa mainitun 1+1 vuoden option, Suomen rataverkolla voidaan nähdä henkilöliikenteessä VR:n lisäksi muita operaattoreita aikaisintaan kesällä 2022 tai 2023.

Aiesopimuksen kaikki liitteet on salattu VR:n pyynnöstä siihen asti, kunnes suorahankintasopimus astuu voimaan.

HSL-alueella liikennöivät Flirt-junat omistaa Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy (JKOY) -niminen yhtiö, jonka suurin osakas on tähän asti ollut VR-Yhtymä Oy 35 %:n osuudella. Loput 65 % osakkeista omistavat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. VR:llä on siten kolmoisrooli: yhtiö toimii tällä hetkellä niin liikenteenharjoittajana, kaluston kunnossapitäjänä kuin kaluston osaomistajanakin. Aiesopimuksen ehtona on, että VR:n tulee luopua osuudestaan JKOY:ssä, mikäli osakkeille löytyy muiden osakkaiden joukosta ostaja. Tulevan HSL-alueen kilpailutuksen ehtona on, että JKOY:n pitää olla julkisessa omistuksessa.

”HSL-SOPIMUS VR:lle KULTAMUNIA MUNIVA HANHI”

Kun edellinen HSL:n ja VR:n välinen 12 vuoden mittainen suorahankintasopimus astui voimaan 1.1.2006, VR:n silloinen johto käytti sopimuksesta yleisesti termiä ”kultamunia muniva hanhi”. Tämä oli perusteltua, sillä HSL ei tiennyt, mikä liikenteenhoidon oikea kustannustaso on, sillä HSL-alueen raideliikennettä ei oltu koskaan kilpailutettu, eikä HSL:llä näin ollen ollut käytössä muita hintatasomittareita kuin VR:n jättämä tarjous junaliikenteen operoinnista. VR kuitenkin myönsi VRLeaksin julkaisemassa VR:n Henkilöliikenne Strategia -nimisessä VR:n sisäisessä dokumentissa, että VR:n hintataso on noin 15 % korkeampi kuin mahdollisten kilpailijoiden.

HSL:n mukaan uusi suorahankintasopimus ei ole paras mahdollinen, mutta tässä tilanteessa kelvollinen. HSL:n kannalta tilanne on kompromissi nykyisen mallin ja kilpailutetun liikenteen välillä. HSL säästää suorahankintasopimuksen voimassaolon aikana (vuosina 2017-2021) noin 30 miljoonaa euroa. Aloite uuteen suorahankintasopimukseen tuli VR:ltä, kuten VRLeaks kertoi tässä jutussa 16.2.2015.

VRLeaksille vuodetussa Raideammattilaisten osasto 51:n tiedotteessa sanotaan: ”Samaan aikaan VR ilmoitti, että he ovat valmiita tekemään tarvittavat 30 miljoonan euron säästöt vuoteen 2021, mikäli he saavat sopimukselleen jatkoa operoida HSL alueella yksinoikeudella.” Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että VR ei häviä suorahankintasopimuksessa mitään, vaan päinvastoin se mahdollistaa VR:lle yksinoikeuden myötä riskivapaan liiketoiminnan harjoittamisen vuosikausiksi eteenpäin.

Vuodetussa Raideammattilaisten osasto 51:n tiedotteessa kerrotaan myös, että ”Rautatiealan yleissitovassa työehtosopimuksessa on työvaativuuteen perustava palkkaus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että kaikilla Lähijunaliikennekonduktöörien palkkaluokka laskee 1.1.2017 alkaen palkkaluokasta 11 palkkaluokkaan 7. Nyt palkatuilla konduktöörien palkkaluokka on jo 7. Tämä tarkoittaa n. 150 euron palkanalennusta peruspalkkaan vanhoille lähiliikennekonduktööreille. Raideammattilaisten osasto 51 pitää tärkeänä tässä vaiheessa konduktöörin ammatin säilyttämistä lähiliikennejunissa, vaikka hinta on kova.”

Yllä mainittuja instrumentteja käyttäen VR tavoittelee 30 miljoonan euron säästöjä HSL-alueen lähiliikenteessä vuosina 2017-2021.

Koska kyseessä on suorahankintasopimus, se on samalla VR:lle täysin riskivapaa. Myös VR:n ja Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) välinen suorahankintasopimus on riskivapaa. Näistä riskittömistä suorahankintasopimuksista ja VR:n monopolista huolimatta VR:llä on käytössä liikevoittoon sidottu toimivan johdon kannustinjärjestelmä, jossa yksittäisen henkilön kannustimet voivat nousta jopa 40 %:iin vuosipalkasta. Missään muussa suomalaisessa valtionyhtiössä ei ole käytössä vastaavanlaista järjestelyä, jossa riskivapaasta liiketoiminnasta maksettaisiin liikevoittoon sidottuja kannustimia.

FAKTA:

  • VR:n HSL:lle lupaama 30 miljoonan euron kustannusssäästö toteutetaan ensisijaisesti henkilöstöä karsimalla
  • VR:llä on yksinoikeuden lisäksi kolmoisrooli HSL-alueen raideliikenteessä. Yhtiö toimii niin operaattorina, kaluston kunnossapitäjänä kuin sen omistajanakin
  • Mikäli 18.5.2015 allekirjoitettu HSL:n ja VR:n välinen aiesopimus HSL-alueen lähijunaliikenteen operoinnista hyväksytään, suorahankintasopimus astuu voimaan 1.4.2016
  • VR:llä on yksinoikeus kotimaan henkilöjunien kaukoliikenteessä 31.12.2024 asti
  • Kilpailutetussa liikenteessä tilaaja (HSL) järjestää tarjouskilpailun (juna)liikenteen operoinnista
  • Suorahankintasopimuksessa liikenteen tilaaja solmii liikenteen ostosopimuksen suoraan operaattorin kanssa ilman kilpailutusta
  • Vapaassa kilpailussa mikä tahansa operaattori voi harjoittaa rautatieliikennettä omalla riskillään

Raideammatilaisten osasto 51:n tiedotteen voit lukea kokonaisuudessaan tästä
HSL:n ja VR:n välinen aiesopimus on ladattavissa tästä

VRLeaks

VR lakkauttaa kokonaan tai osittain 5 prosenttia kaukojunavuoroistaan

UUTINEN

VR:n 27.3.2015 julkaisemassa tiedotteessa kerrotaan, että yli 300 päivittäisestä kaukoliikennevuorosta 14 jää osaksi tai kokonaan pois. VR:n yksinoikeussopimuksen jatkosopimuksen tarkoitus oli taata nykyinen palvelutaso ilman tällaisia heikennyksiä. Tämä tarkoittaa noin 5 prosenttia VR:n kaukojunaliikenteestä.

Vuonna 2013 tehdyssä VR:n yksinoikeussopimuksen jatkosopimuksessa, joka ulottuu vuoden 2024 loppuun asti, VR:lle asetettiin tietyt velvoitteet liikennöidä tiettyjä junavuoroja Suomessa. Velvoitejunavuorojen lisäksi VR:n yksinoikeuden jatkamisen yhtenä ehtona oli Kolarin yöjunarungon uusiminen nykyaikaiseksi. Kustannuksina tämä tarkoittaa arviolta noin 20-30 miljoonaa euroa, eli noin 2-3 miljoonaa euroa vuodessa, mikäli summa jaetaan tasan vuosille 2014-2024. Käytännössä VR sai yksinoikeussopimuksen jatkosopimuksen 2-3 miljoonan euron vuosihinnalla. Tämä on häviävän pieni summa, mikäli sen suhteuttaa VR-konsernin vuotuiseen, lähes 1,4 miljardin euron liikevaihtoon.

VR:N MAALISKUUN LOPUN TIEDOTTEEN JUNALIIKENTEEN JA PALVELUN LAKKAUTUKSET EIVÄT OLE MITENKÄÄN AINUTKERTAISIA

VR ehdotti tammikuussa 2014 Helsinki-Karjaa-välin Y-junien katkaisemista Siuntioon, jolloin Inkoon ja Karjaan asukkaat olisivat jääneet vaille paikallisjunapalvelua. Liikennettä tilaava Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) ei tähän kuitenkaan suostunut ja liikenne jatkui ennallaan. Huhtikuussa 2014 VR ilmoitti aikovansa lakkauttaa Mikkeli-Pieksämäki-rataosalla sijaitsevan Haukivuoren ja Jyväskylä-Pieksämäki-rataosalla sijaitsevan Lievestuoreen aseman pysähdykset 11.8.2014 alkaen. Ennen kaikkea haukivuorelaiset eivät VR:n suunnitelmista pitäneet, vaan vastustivat niitä voimakkaasti. Mikään ei kuitenkaan muuttanut VR:n suunnitelmia ja junien pysähdykset näillä liikennepaikoilla loppuivat 11.8.2014 alkaen, VR:n yksinoikeussopimuksesta huolimatta.

VR:n yhteiskuntasuhde- ja ympäristöjohtaja Otto Lehtipuu kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa 24.4.2014, ettei muita lakkauttamissuunitelmia ole. Alla ote Helsingin Sanomien jutusta.

HS 24042014 clip

Lisäksi VR on kaikessa hiljaisuudessa vähentänyt merkittävästi Helsinki-Turku-välin viikonlopputarjontaa. Samoin lukuisia lipunmyyntipisteitä ympäri Suomen on suljettu. Lipunmyyntien sulkeutuessa asemilta on päättynyt muun muassa liikuntaesteisten avustamispalvelut.

Merkittävin uutinen VR:n 27.3.2015 julkaisemassa tiedotteessa on illan viimeisen Helsinki-Kajaani-InterCity-junan pääteaseman siirto Kajaanista Kuopioon ja vastaavasti aamun ensimmäisen Kajaani-Helsinki-InterCity-junan lähtöaseman siirto Kajaanista Kuopioon. Vuonna 2006 avatun Lahden oikoradan myötä Sisä-Suomen yöjunayhteydet lakkautettiin. VR perusteli tätä vähäisillä matkustajamäärillä. Yöjunien lakkauttamisen korvikkeeksi VR tarjosi kainuulaisille matkustajille edellä mainitun alun perin Pendolino-, sittemmin InterCity-junaksi muuttuneen aamuyöllä lähtevän päivävaunuyhteyden Helsingin ja Kajaanin välille. 15.6.2015 tämäkin palvelu lakkautetaan siis pysyvästi.

LVM VOIMATON VR:N LAKKAUTTAMISTEN OSALTA

Liikennettä tilaava LVM ei voi VR:n niin sanotun oman riskin liikenteen heikentämiselle mitään. VR:n on pakko ajaa LVM:n tilaamat junat, samoin kuin velvoitejunat, jotka liittyvät yksinoikeussopimukseen. LVM:n ja VR:n välisen yksinoikeussopimuksen tulkinnan vuoksi VR voi heikentää omalla riskillään operoimiensa junien palvelutarjontaa käytännössä vapaasti. Tämä johtuu siitä, ettei yksinoikeussopimuksessa ole määritelty sen ehtona olevaa palvelutasoa riittävän selkeästi. Myöskin Valtioneuvoston kanslian (VNK) omistajaohjausosasto tulkitsee, että se ei voi pakottaa VR:ää liikennöimään junia, jotka VR katsoo tappiollisiksi, sillä VR on osakeyhtiö, jonka toiminnan tarkoituksena on yhtiöjärjestyksen mukaan tuottaa omistajilleen, tässä tapauksessa omistajalleen, voittoa. VR jakoi vuonna 2014 valtio-omistajalle osinkoja 30 miljoonaa. VR:n hallitus esittää tämän vuoden yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa omistajalleen 100 miljoonaa euroa osinkoa. Näin VR noudattaa omaa yhtiöjärjestystään ensi kerran sitten vuoden 2008.

Vuosina 2009-2013 VR ei jakanut valtio-omistajalleen lainkaan osinkoja. Sen sijaan näinä vuosina VR palkitsi avokätisesti toimivaa johtoaan useilla miljoonilla euroilla.

VR:N TULOKSELLINEN LIIKETOIMINTA MUUTA KUIN RAUTATIELIIKENNETTÄ

VRLeaks on tutkinut muutaman vuoden ajan VR:n tuloslaskelmia ja taseita. Näistä on ilmennyt, että VR:n tapa tehdä liikevoittoa on siirtynyt yhä enenevissä määrin sijoitustoimintaan muiden palveluiden kustannuksella. Tämä on mahdollista, sillä LVM:n ja VR:n välisessä yksinoikeussopimuksessa ei ole määritelty keinoja, joilla VR voi liikevoittoa tehdä. VR:n 82,5 %:n omavaraisuusaste 31.12.2014 ja lähes kahden miljardin euron taseen loppusumma mahdollistavat sijoitustoiminnasta saatavat merkittävät tuotot suhteellisen pienellä riskillä. VR:n vuoden 2014 tilinpäätöksestä ilmenee, että VR:n rahoitusarvopapereiden tasearvo on kasvanut vuoden 2013 lopun 243 miljoonasta vuoden 2014 lopun 282 miljoonaan euroon. Vertailun vuoksi: koko VR:n oman riskin henkilöjunaliikenteen liikevaihto vuonna 2014 oli samassa suuruusluokassa VR:n rahoitusarvopapereiden kanssa.
Sijoitussalkun pyörittäminen vaatii vähimmillään yhden meklarin, yksittäinen junan liikennöinti kymmenien ihmisten työpanoksen.

VRLeaks kysyy: tätäkö yksinoikeussopimuksen jatkosopimuksella haettiin? Oliko vuonna 2013 solmitussa VR:n yksinoikeussopimuksessa huomioitu se, että VR:n ei tarvitse tuottaa muita kuin niitä palveluita, mitkä sen on pakko tuottaa? Oliko VR:n yksinoikeussopimuksessa huomioitu sitä, että VR voi tehdä mitä tahansa muutoksia oman riskinsä palveluihin ilman, että LVM tai VNK voivat asialle mitään?

VRLeaks

Juttua päivitetty 10.4.2015 klo 16.09 Helsingin Sanomien juttusiteerauksen osalta

VR:n vuoden 2014 vuosiraportti: siirtyminen kohti sijoitusyhtiötä

ANALYYSI

VR julkaisi vuoden 2014 vuosiraportin 26.3.2015. Merkillepantavinta raportissa on se, että 90,4 miljoonan euron liikevoittoennätys tehtiin sijoitustoiminnasta, kiinteistökaupoista ja henkilöstösäästöistä syntyneistä tuottojen parantumisista. Itse operatiivisen toiminnan liikevoitto sen sijaan laski hieman.

VRLeaks analysoi VR:n vuoden 2014 tilinpäätöksen. VR:n tuloslaskelmassa ja taseessa on hätkähdyttäviä lukuja, joiden kuulumista rautatieoperaattorin taseeseen voidaan hyvällä syyllä ihmetellä.

VR:LLE ENNÄTYSTULOS – HENKILÖSTÖSTÄ 5 % ULOS

VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro kertoo vuoden 2014 vuosiraportissa, että ”Kustannuksia on edelleen alennettava työpaikkojen varmistamiseksi”. Vain neljä sivua myöhemmin vuosiraportista selviää, että VR-konsernista on vähentynyt henkilötyövuosia 545 kappaletta vuodesta 2013 vuoteen 2014. Tämä tarkoittaa noin 5 %:n vähennystä henkilöstötyövuosikertymään, eli käytännössä henkilöstön määrään.

TULOSLASKELMASSA LUKUISIA SEIKKOJA, JOITA VR EI OLE KERTONUT JULKISUUTEEN AVOIMESTI

VRLeaksin 1.2.2013 julkaisemasta ”Matkustajaliikenne Strategia 2013” –dokumentista selviää yksiselitteisesti, miten VR pyrkii ohjaamaan tiettyjä asiakkaitaan Pohjolan Liikenteen busseihin. On huomioitava, että Oy Pohjolan Liikenne Ab on VR-Yhtymä Oy:n 100 %:sti omistama tytäryhtiö. Rautatie-VR kilpailee siten maantie-VR:n kanssa häviten matkustajia maantiepuolelle. Vuosiraportista selviävien numeroiden perusteella tämä tarkoittaa seuraavaa:

  • Junaliikenteen liikevaihdon laskua 3,4 %
  • Linja-autoliikenteen kasvua 20,1 %

Olennaisin kohta VR:n tilinpäätöksessä on seuraava:

  • Liiketoiminnan muut tuotot: 79.954.000 euroa – tulos 90.378.000 euroa
  • VR:n tuloksesta 88,5 % syntyy muusta kuin ydinliiketoiminnasta

VR, aiemmalta nimeltään Valtionrautatiet, ei näytä fokusoivan liiketoimintojensa ydintä enää rautateihin, vaan ennen kaikkea maantielogistiikan kehittämiseen.

VR:LLÄ LÄHES 300 MILJOONAN OSAKESALKKU

VR:n tuloslaskelman ja taseen tarkastelun osalta voidaan näyttää toteen, että VR:n rahoitusarvopapereiden tasearvo on kasvanut kahdessa vuodessa 75 %:lla. 31.12.2012 päättyneellä tilikaudella rahoitusarvopaperit arvioitiin VR:n taseessa noin 161 miljoonan euron arvoisiksi, 31.12.2014 päättyneellä tilikaudella noin 282 miljoonan euron arvoisiksi. Onko siten kyseessä rautatieoperaattori vai sijoitusyhtiö, siihen osaa antaa vastauksen ainoastaan valtio-omistaja tai Valtiovarainministeriö.

Realisoimalla pelkät rahoitusarvopaperinsa nykyisin taseeseen kirjatuin arvoin, VR voisi rahoittaa tulevat sähköveturi-investointinsa käteisellä. Kokonaan toinen seikka on se, kuinka paljon VR saisi likvidiä pääomaa maa-alue- ja kiinteistömassansa myynnistä.

Huomionarvoinen seikka VR:n tilinpäätöksessä ovat satunnaiserät, jotka ovat lähes kolminkertaistuneet vuodesta 2013 vuoteen 2014. Huolimatta VR:n vuoden 2014 ennätystuloksesta, VR:n vertailukelpoinen tulosparannus ilman satunnaiseriä vuodesta 2013 vuoteen 2014 oli vain 512.366 euroa. Mikäli VR:n toimivalle johdolle maksetaan kannustinpalkkioita vuoden 2014 tuloksesta yli 7,5 miljoonaa euroa, ei se ole suhteessa VR:n nettotulosparannukseen: vuoden 2013 tuloksesta VR:n toimivalle johdolle ja asiantuntijoille maksettiin kannustinpalkkioita 6,9 miljoonaa euroa.

VR:n hallitus esittää VR:n vuoden 2015 yhtiökokoukselle, että VR jakaa osinkoa valtiolle 100 miljoonaa euroa. Osingonjako ei ole sidoksissa liikevoittoon, vaan yhtiön jakokelpoisiin pääomiin, joita VR:ssä 31.12.2014 päättyneellä tilikaudella oli 267 miljoonaa euroa, konsernin liikevoiton ollessa 90,4 miljoonaa euroa.

VR:n omavaraisuusaste 31.12.2014 oli 82,5 %. Balance Consultingin arvion mukaan yli 50 %:n omavaraisuusaste osakeyhtiöissä on erinomainen, 35-50 % hyvä ja 25-35 % tyydyttävä.

VR:n talousjohtaja Outi Henriksson kertoi Ylen A-studiossa 11.3.2015, että “VR:hän on viime vuosina ollut valtionyhtiöistä mallioppilas, pystynyt parantamaan toimintansa tulosta ja kasvattamaan kassaa ja pitkäaikaista velkaahan meillä ei ole, eli yhtiö on erittäin hyvässä kunnossa ja sellaisena sen haluamme pitääkin.” Osakeyhtiölain 5 §:n mukaan ”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.” Koska VR:n yhtiöjärjestyksessä ei toiminnan tarkoituksesta toisin määrätä, tarkoitus on tuottaa osakkeenomistajalle eli valtiolle voittoa, mitä VR ei tehnyt vuosien 2009-2013 välisenä aikana. Osakeyhtiölain tarkoitus on korostaa osakeyhtiöiden tarkoitusta – tuottaa omistajilleen, VR:n tapauksessa valtio-omistajalleen, voittoa.

VR:n vuoden 2014 vuosiraportissa kerrotaan, että ”VR-konsernissa on riippumaton sisäinen tarkastus, joka raportoi toimitusjohtajalle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle.” Tilintarkastusnäkökulmasta katsoen tämä on mielenkiintoista.

FAKTA

  • VR-konsernin liikevoitto tilikaudella 2014 oli 90,4 miljoona euroa
  • VR:n hallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa osinkoja 100 miljoonaa euroa
  • VR:n ennätysliikevoitosta valtaosa kertyi liiketoiminnan muista kuin rautatieoperoinnista kertyneistä tuotoista
  • VR:n henkilöstö väheni vuonna 2014 noin 5 %:lla
  • VR lakkautti vuonna 2014 kaksi asemaa ja heikensi merkittävästi palveluitaan useilla asemilla ympäri maan
  • VR:n rahoitusarvopapereiden (osakkeet, yritystodistukset, jne.) tasearvo on suurin piirtein sama kuin VR:n oman henkilöjunaliikenteen vuosittainen liikevaihto

VRLeaks

VR:n salailu jatkuu – VR vedonnut yrityssalaisuuksiin vuoden 2014 yhtiökokouksen pöytäkirjan osalta

UUTINEN

VRLeaksin 13.3.2015 Valtioneuvoston kansliasta (VNK) saamassa sähköpostissa kerrotaan, että VR:n vuoden 2014 yhtiökokouksen pöytäkirja on salattu. Tämä tapahtui VR:n pyynnöstä. Yhtiökokouksen pöytäkirjan salaaminen on poikkeuksellista, sillä VRLeaks sai vuoden 2014 yhtiökokousten pöytäkirjat seuraavilta valtionyhtiöiltä:

  • Boreal Kasvinjalostus Oy
  • Leijona Catering Oy
  • Suomen Erillisverkot Oy
  • Tapio Oy (yhtiössä on pidetty yhtiökokous ainoastaan v. 2015)

VNK 13032015 II

Yllä mainittujen yhtiöiden yhtiökokousten pöytäkirjat löytyvät tästä.

VR on valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö. VNK:n omistajaohjausosaston internetsivuilla kerrotaan, että ”Omistajaohjauksen keskeisiä lähtökohtia ovat avoin ja johdonmukainen omistajan käyttäytyminen”. Samanaikaisesti valtionyhtiö kuitenkin haluaa salata yhtiökokouksensa pöytäkirjat. Yhtiökokouksissa ei lähtökohtaisesti käsitellä liikesalaisuuksia; yhtiökokouksissa myönnetään vastuuvapaus osakeyhtiöiden edelliselle hallitukselle, nimitetään uusi hallitus, vahvistetaan tilinpäätös ja mahdollisesti jaettavat osingot. VR:n 22.5.2014 pidetyssä yhtiökokouksessa valtio-omistaja päätti ottaa yhtiöstä 30 miljoonan euron osingot, mikä poikkesi VR:n hallituksen esityksestä. VR:n hallitus esitti, ettei osinkoa yhtiön valtavasta taseesta huolimatta jaeta.

Lähtökohtaisesti yhtiökokousten pöytäkirjat ovat julkisia. Kyseessä on ensimmäinen kerta VR:n historiassa, kun yhtiö haluaa salata yhtiökokouksen pöytäkirjan.

VRLeaks sai VR:n vuoden 2012 yhtiökokouksen pöytäkirjan VNK:sta ongelmitta. Pöytäkirjan voi lukea tästä:
https://vrleaks.wordpress.com/2012/04/20/vr-yhtyma-oyn-yhtiokokouksen-poytakirja-28-3-2012/

VRLeaksin toimitus ei tavoittanut VR:n viestinnästä ketään kommentoimaan asiaa 13.3.2015 klo 15.35 mennessä.

VRLeaks kysyy: miksi VR:n vuoden 2014 yhtiökokouksen pöytäkirjat haluttiin salata?

VRLeaks

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 144 muun seuraajan joukkoon