VR:n henkilöliikenne takuuvarma monopolibisnes – johdolle satojen tuhansien bonukset

ANALYYSI

VR-Yhtymä Oy harjoittaa kahdenlaista henkilöliikennettä rataverkolla: joko lipputuloista koostuvaa tai niistä riippumatonta liikennettä, joista jälkimainitun maksajana toimii joko Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) tai Helsingin seudun liikenne (HSL).

Y-junaliikenteen ollessa tällä hetkellä suurennuslasin alla, voidaan spekulatiivisesti todeta, että ohjaamalla Y-junien matkustajat IC-junamatkustajiksi Karjaan ja Helsingin välillä, voidaan rahoittaa osittain tulevia sähköveturihankintoja VR:n saamilla suuremmilla lipputuloilla. VRLeaks muistuttaa myös, että VR on monopolissa toimiva valtionyhtiö ja sen ylin johto kuuluu erillisen bonusjärjestelmän piiriin, joka voi vastata 40 %:ia ja joissain tapauksissa jopa 80 %:ia toimitusjohtajan vuosipalkasta.

Y-junien osalta liikennöinnin kustannuksista vastaa Liikenne- ja viestintäministeriö, eli Suomen valtio. IC²-junien liikennöinnin maksavat matkustajat, joten menetys LVM:n ostoliikenteen mahdollisesta vähentämisestä korvattaisiin perimällä matkustajilta korkeampia lipunhintoja. Kyseessä on siten riskivapaa liiketoiminta VR:n kannalta: maksajana ovat joko LVM tai matkustajat.

VR:n ostoliikenteen tilaamisesta ja maksamisesta vastaa LVM tai HSL. Ostoliikenne, oli se sitten valtion tai kuntien tilaamaa, on täysin normaali joukkoliikenteen rahoitusmalli. Erikoista VR:n asemassa on, että sen omistaja ostaa VR:ltä liikennettä vuosittain yli 40 miljoonan euron arvosta ja samalla yhtiön toimiva johto palkitaan erikseen. Tämä palkitseminen perustuu muun muassa VR-Yhtymä Oy:n operatiiviseen tulokseen. VR-Yhtymä Oy:n ylivoimaisesti suurin yksittäinen asiakas on Suomen valtio LVM:n ominaisuudessa yhdessä HSL:n kanssa.

VR-Yhtymä Oy ei ole maksanut valtio-omistajalleen osinkoa moneen vuoteen; viimeiset osingot maksettiin vuonna 2008 tilikauden 2007 tuloksesta. Muun muassa valtio-omistajan ostoliikenteestä kertyneen kassavirran ansiosta VR:n toimivalle johdolle on voitu maksaa satoja tuhansia euroja bonuksia (http://2011.vrgroupraportti.fi/hallinto/kannustinjarjestelmat -> ”tulospalkkio-osuudet 413 088,75 euroa”). Vuoden 2012 tuloksesta erillisiä bonuksia ei maksettu, ”koska tavoitteiden mukainen liikevoittotaso jäi ansaintajaksolla toteutumatta, pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmän mukaisia palkkioita ei makseta” (http://www.vrgroupraportti.fi/kannustinjarjestelmat -> Pitkän tähtäimen kannustinjärjestelmä)”.

VR ei liikennöi ainuttakaan tappiollista junaa koko Suomessa, poislukien niin sanottu velvoiteliikenne. Velvoiteliikenne liittyy VR:n 2025 päättyvään monopoliin, jolla LVM sitoutui ostamaan liikennettä VR:ltä.

FAKTA

VR:n henkilöliikenteen suurimmat asiakkaat ovat

• Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM)

• Helsingin seudun liikenne (HSL)

• matkustajat

Lisäksi

• VR-Yhtymä Oy on valtion kokonaan omistama yhtiö, joka toimii monopolissa. Toinen sen kahdesta suurimmasta henkilöliikenneasiakkaasta on sen omistaja

• VR:n toimiva johto voi saada tulokseen sidottuja bonuksia jopa 80 % vuosipalkasta

—

Vastaavanlaista järjestelyä ei VRLeaksin tietojen mukaan ole käytössä missään muussa EU-maassa.

Alla ote VR:n kannustinjärjestelmästä. Koko dokumentti on luettavissa Valtioneuvoston kanslian internetsivuilta täällä.

—

—

VRLeaks

Y-junien osuus kolme promillea Rantaradan kaikista täsmällisyysongelmista

UUTINEN

VR:n Liikenne- ja viestintäministeriölle (LVM) laatima selvitys Y-junista ristiriidassa VR:n julkisuudessa kertomien perustelujen kanssa

LVM:n 10.11.2011 julkaiseman tiedotteen mukaan ”Nelivuotinen [lähiliikenne]sopimus on parannus entiseen ja se antaa mahdollisuuden suunnitella liikennettä pitkäjänteisemmin. Tämä on asiakkaillemme hyvä uutinen, sanoo VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro.
Lähiliikenteen palvelutaso väleillä Kirkkonummi-Karjaa, Kerava-Riihimäki ja Helsinki-Mäntsälä-Lahti säilyy ennallaan. Pitkäkestoisella sopimuksella taataan liikennetarjonnan säilyminen koko sopimuskauden.”

VR sitoutui sopimuksella pitämään yllä vuoden 2011 palvelutason vuoden 2015 loppuun. VR:n 21.1.2014 LVM:lle laatimassa selvityksessä kuitenkin kirjoitetaan toisin.

—

—

KARJAA-HELSINKI-VÄLIN JUNALIPPUIHIN JOPA 85 %:N HINNANKOROTUS

VR Verkkokaupan mukaan Karjaalta Helsinkiin 31.1.2014 klo 15.58 lähtevän IC² 968 -junan kertalippu maksaa 22,53 euroa, klo 16.15 Karjaalta Helsinkiin lähtevän Y-junan lippu 12,20 euroa.
Kuukausilippua käyttäville lähijunamatkustajille Y-junan typistäminen tarkoittaisi noin 45 prosenttia korkeampia matkakustannuksia. VR Verkkokaupassa 26.1.2014 30 päivän lippu Y-junaan Karjaalta Helsinkiin maksoi 246,54 euroa, kun kaikkiin juniin kelpaava 30 päivän lippu (IC²-junat ja lähijunat) maksoi 359,02 euroa.

Helsingin Sanomien haastattelussa VR:n kaukoliikennejohtaja Ari Vanhanen kertoo: ”lipunhinnoista voidaan löytää kyllä ratkaisuja, jotka tukevat lähiliikennettä.”

Y-JUNIEN KIRKKONUMMI-KARJAA-VÄLIN MYÖHÄSTYMISIEN SUHDE KOKO LIIKENTEESEEN

VR:n LVM:lle 21.1.2014 laatimassa selvityksessä pureudutaan yksinomaan Y-junien täsmällisyysongelmiin, mutta ei kerrota mitään muiden junien täsmällisyydestä. Selvitys on ristiriidassa verrattuna Liikenneviraston  myöhästymistilastoihin Rantaradalta (mukaan lukien Vantaankosken ja Hangon radat) ajalla 1.10.-31.12.2013 seuraavasti:

– Niitä Y-juniin liittyviä myöhästymiskertoja Kirkkonummi-Karjaa-välillä, jotka Liikenneviraston tilastosta voi yksilöidä junittain, oli 16 kappaletta yhteensä 4539:stä kulkeneesta junasta. Tämä on kolme promillea (0,3 %) koko Rantaradan myöhästyneestä junaliikenteestä tarkastelujaksolla.
– Edellä mainitun mukaisia Y-juniin liittyviä myöhästymisiä oli tarkastelujaksolla 85 minuuttia, kun koko liikenteen yhteenlaskettu myöhästymismäärä oli 17663 minuuttia, eli Y-junien kappalemääräiset myöhästymiset käsittivät 0,5 % kaikista Rantaradan myöhästymisistä.

Y-junien päättäminen Karjaan sijasta Siuntioon ei siten parantaisi merkittävästi Rantaradan junien täsmällisyyttä.

Rantaradalla on VR:n tilastoimana päivittäin keskimäärin 13.000 matkustajaa. Tämä sisältää kaiken matkustajaliikenteen Karjaan ja Helsingin välillä molempiin suuntiin – myös esimerkiksi Leppävaarasta Helsinkiin kulkevat matkustajat ja Pasilasta Helsinkiin Rantaradan raiteita (Pasilan raiteet 6 ja 7) käyttävät matkustajat.

VR-Yhtymä Oy:n ylläpitämässä Junablogissa (www.junablogi.fi) lähiliikennejohtaja otsikoi Rantaradan liikenteen mahdolliset typistyssuunnitelmat näin:
www.junablogi.fi/fi/rantarata_tasmallisyys

VRLeaks ei lukuisista yrityksistä huolimatta tavoittanut VR:n viestintäpäällikkö Mika Heijaria, eikä VR:n yhteiskuntasuhde- ja ympäristöjohtaja Otto Lehtipuuta kommentoimaan asiaa.

—

FAKTA

Tässä VR:n Liikenne- ja viestintäministeriölle laatima muistio kokonaisuudessaan:
Lahiliikennetarjonnan_kehittaminen_Paaradalla_ja_Rantaradalla_21-1-2014

Alla poiminta Liikenneviraston toimittamista Kirkkonummi-Karjaa-välin yksilöidyistä myöhästymisistä, joissa myöhästyttäneenä tai myöhästyneenä osapuolena oli Y-juna. Koosteen lähteenä toimi Liikenneviraston Rantarataa koskevat myöhästymistilastot ajalta 1.10.-31.12.2013. Excel-taulukon voi ladata tästä. Tutkitun Excel-taulukon rivit selviävät .docx-muodossa tästä.

—

—

VRLeaks

InterCity-junien tekniset ongelmat uhkana Helsinki-Karjaa-rataosan lähijunaliikenteen jatkolle

UUTINEN

VR:n julkisuudessa esittämät perusteet Helsinki-Karjaa-välin Y-junien lakkauttamiseen eivät johdu lähijunista

Tarkastelujaksolla 1.10.-31.12.2013 Y-junat olivat yli minuutin myöhässä 149 kertaa, Helsinki-Turku-välin InterCity-junien myöhästeltyä yli minuutin samalla aikavälillä 1252 kertaa. Y-junia ajettiin tarkastelujaksolla noin 1000 vuoroa, InterCity-junia noin 3000 vuoroa. Minuuttimääräisesti laskien suurimmat Kirkkonummi-Karjaa-rataosan myöhästymiset ovat johtuneet ohjausvaunullisista InterCity²-junista.

VR:n syksyllä 2013 käyttöönottamissa uusissa ohjausvaunuissa ilmenneiden teknisten ongelmien vuoksi Rantaradan junaliikenne on kärsinyt häiriöistä. Julkisuudessa viime viikolla olleiden tietojen mukaan VR ja Liikenne- ja viestintäministeriö käyvät tammikuun aikana neuvotteluita Helsinki-Karjaa-välillä liikennöivien Y-lähijunien pääteaseman muuttamisesta Karjaan sijasta Siuntioon. VR perustelee tätä Rantaradan yksiraiteisuudella ja Y-junien aiheuttamilla täsmällisyysongelmilla. Liikenneviraston VRLeaksille toimittamista Rantaradan täsmällisyystilastoista käy yksiselitteisesti ilmi, ettei tämä pidä paikkaansa.

Kirkkonummi-Karjaa-välin sähköjunaliikenne alkoi 1.1.1993, eikä VR:n julkisuudessa esiintuomia täsmällisyysongelmia lähijunien vuoksi ole ilmennyt ennen ohjausvaunujen viimesyksyistä käyttöönottoa.

Rantaradan täsmällisyysongelmien syynä uudet ohjausvaunut

VRLeaksin Liikennevirastolta saamista Rantaradan täsmällisyystilastoista ilmenee se, että Rantaradan suurimmat täsmällisyysongelmat johtuvat Helsinki-Turku-välin ohjausvaunullisista InterCity²-junista, siis niistä junista, jotka liikennöidään uusien ohjausvaunujen kanssa. Myöhästymissyitä ovat muun muassa:
– ohjausvaunun yhteyskaapelin puute
– ohjausvaunun kuljettamiseen pätevän kuljettajan puute
– ohjausvaunujen jarruongelmat
– ohjausvaunujen pääkatkaisijaongelmat

VRLeaksin haastattelemien VR:n ja Avecran työntekijöiden mukaan Edo-ohjausvaunuissa on lisäksi kulkuominaisuusongelmia, jotka tuntuvat ohjausvaunussa vaunun muuta kalustoa suurempana huojumisena matkanopeudessa, kun veturi työntää junaa junan peräpäässä. Tämä aiheuttaa ongelmia muun muassa ohjausvaunujunien kärrymyyntiin.

Liikenneviraston toimittamasta materiaalista selviää lisäksi se, että VR:llä on suuria ongelmia niin kuljettajien kuin konduktöörienkin miehistövajeessa.

Myöhästymistilastoista poimittua:
– Helsinki-Turku-välin ohjausvaunulliset InterCity²-junat: myöhässä 1252 vuoroa yhteensä 6660 minuuttia
– Helsinki-Karjaa-välin Y-junat: myöhässä 149 vuoroa yhteensä 557 minuuttia
– merkittävä osa Y-junien täsmällisyysongelmista johtuu vastaantulevista ohjausvaunullisista InterCity²-junista.

VR:n julkisuudessa kertoma vähäinen matkustajamäärä Y-junissa ei vaikuta VR:n kannattavuuteen, sillä Y-junaliikenne on Liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikennettä, jolloin Liikenne- ja viestintäministeriö maksaa VR:lle Rantaradan Y-junaliikenteen operoinnista. Varat Liikenne- ja viestintäministeriön budjettiin tulevat suoraan valtion budjetista.

Kesällä 2013 VR:n ja Liikenne- ja viestintäministeriön välillä solmittu VR:n yksinoikeussopimuksen jatkosopimuksen vuosille 2019-2024 yksi kulmakivistä oli se, että VR sitoutuu pitämään yllä nykyisen palvelutason. Tämä yksinoikeussopimuksen jatkosopimus tehtiin eduskunnan ollessa kesälomalla. Niin ikään tällä hetkellä käytävät neuvottelut Y-junien jatkosta käydään eduskunnan joululomatauon aikana.

Liikennevirasto uusi Kirkkonummi-Karjaa-välin asetinlaitteita kymmenellä miljoonalla eurolla vuonna 2011. Vanhat turvalaitteet olivat ukkosherkkiä ja vaativat paljon työtä häiriöistä palautumiseen. Kuten myöhästymistilastoista selviää, turvalaiteongelmia Rantaradalla ei vuoden 2013 viimeisellä neljänneksellä ole juurikaan ollut.

FAKTA

• Ohjausvaunujuna on juna, jota veturi työntää junan peräpäästä ja veturia ohjataan junan ensimmäisestä vaunusta
• Rantarata tarkoittaa rataosaa Helsinki-Karjaa-Turku
• Liikenne- ja viestintäministeriön ostoliikenne on operaattorille
  (tässä tapauksessa VR:lle) riskivapaata, riippumatta junien matkustajamääristä
• Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) yhdessä Helsingin seudun liikenteen (HSL)
  kanssa ovat VR:n ylivoimaisesti suurimmat yksittäiset asiakkaat
• Sekä LVM:n että HSL:n toiminta kustannetaan verovaroista
• Vuonna 2014 LVM maksaa VR:lle Kirkkonummen ja Karjaan suunnan liikennöinnistä
  5.072.000 euroa. Summa sisältää Y-junien lisäksi myös L-, S– ja U-junien liikennöinnin

Alla Liikenneviraston VRLeaksille toimittamat Rantaradan myöhästymistilastot aikaväliltä 1.10.-31.12.2013 ja myöhästymisten syykoodit:

https://vrleaks.files.wordpress.com/2014/01/rantarata_loka-joulu-13.pdf

https://vrleaks.files.wordpress.com/2014/01/syykoodit_2011-10-05.pdf

—

VRLeaks, TYÖRYHMÄ