VRLeaks

VR:n salaisuuksien julkinen vuotosivusto

Kuukausittaiset arkistot: lokakuu 2013

Rovaniemi-Kemijärvi-rataosan sähköistyksen valmistuminen myöhästyy ainakin kahdella kuukaudella

VRLeaksin saamien tietojen mukaan Rovaniemi-Kemijärvi-rataosan sähköistystyö valmistuu arviolta helmikuussa 2014. Alkuperäisen suunnitelman mukaan sähköistyksen piti valmistua joulukuussa 2013. Tämä johtuu sähköradan käyttöönottotestien viivästymisestä ja siitä, ettei niitä edes yritetä tehdä liian tiukalla aikataululla.
Käyttöönottotestit edellyttävät paljon maastossa liikkumista, eikä se pohjoisessa ole talven lähestyessä kovin helppoa, kertoo yli-insinööri Pekka Rautoja Liikenneviraston rautateiden kunnossapitoyksiköstä ja jatkaa ”Emme me siellä ala testejä joulun välipäivinä tehdä”.

Rovaniemi-Kemijärvi-rataosan pituus on 83 kilometriä, eli se on osapuilleen yhtä pitkä kuin Seinäjoki-Vaasa-rataosa (74 kilometriä), jonka sähköistys valmistui vuonna 2012 aikataulussaan. Vuonna 2006 avattu Keravan ja Lahden välinen oikorata valmistui aikataulussa. Rataosien Oulu-Rovaniemi, Iisalmi-Oulu ja Kontiomäki-Vartius valmistuivat niin ikään alkuperäisen aikataulusuunnitelman mukaisesti. VRLeaksin sisäpiirilähteistä saamien tietojen mukaan Rovaniemi-Kemijärvi-välin sähköistysurakan myöhästymisen perimmäinen syy johtuu muun muassa ajolangan virheellisistä asennuksista, liian optimistisesta rakennusaikataulusta ja sähköratapylväiden perustusten asennusongelmista. VRLeaksin haastattelema projektissa mukana oleva henkilö sanoi, että: ”kaikki on mennyt pieleen alusta asti ja perustuksia myöden”.

Rovaniemi-Kemijärvi-rataosasta tulee aluksi Suomen vähiten käytetty sähkörata: arkisin rataosalla liikkuu yksi pikajunapari ja kaksi raakapuujunaparia. Vertailun vuoksi Seinäjoki-Vaasa-rataosalla liikkuu arkisin 10 matkustajajunaparia.

Sähköistysurakan budjetti on Liikenneviraston mukaan 24.000.000 EUR. Lähde: http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/hankkeet/kaynnissa/rovaniemi_kemijarvi

Liikennevirasto kertoi urakan myöhästymissanktioista VRLeaksille näin: ”Lopullinen sanktiosumma määritellään urakan vastaanottokokouksessa, kun tiedetään myöhästymisen pituus.”. Liikennevirasto ei kerro hankintasopimuksen myöhästymissanktioita, vaikka dokumentit ovat yksiselitteisesti julkisia.

Urakan myöhästymisestä kertoivat ensimmäisenä Lapin Kansa ja Koti-Lappi: http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194846489324/artikkeli/kemijarven+radan+sahkoistys+viivastyy.html

VRLeaks tulee päivittämään tätä juttua Liikennevirastosta saatujen lisäselvitysten saavuttua.

Puolustusvoimien käytöstä poistettua tavaraa myydään ulkopuolisille – VR:n kalustoa ei

VR-Yhtymä Oy myi Kuusakoski Oy:lle romutettavaksi vuonna 1992 valmistuneet presidentin ja valtioneuvoston salonkivaunut (A1 ja A2). VR:n viestintäpäällikkö Mika Heijarin mukaan niiden ”kunnostaminen ei ole enää järkevää, ei teknisesti eikä taloudellisesti” (Lähde: http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1288605832146.html).

Nyt käytössä olevat yksikerroksiset InterCity-vaunut on valmistettu vuosien 1988 ja 1992 välillä. Erikoisen asiasta tekee se, että 25-vuotias yksikerroksinen ja samaan tekniikkaan presidentin ja valtioneuvoston salonkivaunujen kanssa perustuva InterCity-vaunu on ”teknisesti ja taloudellisesti” käyttökelpoinen, mutta 21-vuotiaat salonkivaunut eivät.

InterCity-junien ravintolavaunuista uusimmat ovat valmistuneet vuonna 1992 ja InterCity-junissa kulkevien Kultainen Kulkuri-, eli Rk-vaunujen uusin yksilö on valmistunut vuonna 1976. (http://www.vr.fi/CMS/henkiloliikenne/fi/index/palvelut/vaunukuvasto/vaunutiedot.html.stx?asemanTunnus=Rk)

Pikajunissa kulkevien Raileri-, eli Rkt-ravintolavaunujen uusin yksilö on valmistunut vuonna 1986, mutta sekin on ”teknisesti ja taloudellisesti” käyttökunnossa.

Suomen Puolustusvoimat järjesti Tampereen Kalkussa tänään (10.10.2013) päättyneen huutokaupan, jossa myytiin muun muassa seuraavia tuotteita: ”n. 45 kpl erilaisia moottoriajoneuvoja, esim. maastokuorma-autoja 12 kpl, kuorma-autoja 2 kpl, maastohenkilöautoja 3 kpl, henkilöautoja 12 kpl ja pakettiautoja 14 kpl, pyörätraktoreita 1 kpl, trukkeja 4 kpl, pyöräkuormaaja 1 kpl, moottorikelkkoja 4 kpl, KTM moottoripyöriä 8 kpl”. (Lähde: http://www.huutokaupat.com/fi/v/50590)

Myös poliisi järjestää käytöstä poistettujen aseiden huutokauppoja. Poliisin huutokaupoissa myydään muun muassa haulikoita, revolvereita ja pienoiskivääreitä.

VR-Yhtymä Oy:n kategoriapäällikkö Juha Kajander kertoo VRLeaksille, että salonkivaunut A1 ja A2 ovat niin vettyneitä, ettei niitä ole järkevää kunnostaa. Kajander kertoo lisäksi, että jokaisesta vaunutyypistä on olemassa erilliset listaukset niistä osista, jotka otetaan takaisin kierrätykseen. Salonkivaunujen A1 ja A2 tapauksessa tämä tarkoittaa muun muassa lämmityslaitteiden, telien, sivupuskinten, ruuvikytkinten ja muiden teräsosien sekä sähkölaitteiden riisumista ennen vaunujen luovutusta Kuusakoski Oy:lle. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että VR-Yhtymä Oy purkaa Kuusakoski Oy:lle romutukseen menevät vaunut sellaisiksi, ettei kolmansien osapuolten ole taloudellisesti kannattavaa ostaa VR-Yhtymä Oy:n entistä kalustoa Kuusakoski Oy:ltä.

VRLeaks kysyi kategoriapäällikkö Kajanderilta lisäksi, myisikö VR-Yhtymä Oy esimerkiksi viisinkertaiseen hintaan yllä mainittuja osia kolmannelle osapuolelle? – Tuohon en osaa sanoa mitään, vastasi Kajander.

VR:llä on käytössä 80 kappaletta yksikerroksisia InterCity-vaunuja, A1- ja A2-vaunut mukaan lukien 82 kappaletta. Tämä tarkoittaa sitä, että A1- ja A2-vaunujen romutuksesta vapautuvat varaosat lisäävät InterCity-vaunuihin yhteensopivien varaosien määrää 2,5 %.

Ruotsin valtiollinen rautatieyhtiö SJ on myynyt käytöstä poistamaansa kalustoa kilpailijalleen Veolia Transport Sverige AB:lle, joka liikennöi SJ:n vanhalla kalustolla Tukholman ja Malmön ja Tukholman ja Åren välillä.