VR:n perustelut asemalakkautuksille osin valetta

UUTINEN

VR:n keväiset suunnitelmat ja perustelut Haukivuoren ja Lievestuoreen asemalakkautuksiin olivat osittain valheellisia. VR perusteli asemalakkautuksia muun muassa nopeutuvilla matka-ajoilla ”yhdessä muiden järjestelyiden kanssa”.

VRLeaksin vertailussa Haukivuoren aseman pysähdysten lakkauttaminen pidentää esimerkiksi IC 706:n matka-aikaa 11.8.2014 neljällä minuutilla Pieksämäen ja Kouvolan välillä. VR:n perustelut matka-ajan nopeutumisesta Haukivuoren lakkauttamisen myötä eivät siten ole totta. VRLeaks näytti toteen myös aiemmin tänä vuonna VR:n virheelliset perusteet, kun VR yritti lakkauttaa lähijunaliikenteen Siuntion ja Karjaan välillä väärin perustein tammikuussa 2014. Lakkautukset olisivat tulleet VR:n suunnitelmien mukaan voimaan 11.8.2014. Asiaan liittyvä VRLeaksin juttu löytyy tästä.

VR:n asemien lakkauttamissuunnitelmat perustuvat siihen, että VR yritti muuttaa oman riskin junansa Liikenne- ja viestintäministeriön ostojuniksi asemakohtaisten pysähdysten osalta. Tämä olisi tuottanut VR:lle nettovoittoa vuositasolla noin 100.000 euroa lakkautettavaa asemaa kohden. Tämän lisäksi VR saa pitää asemakohtaiset lipputulot itsellään. VR heikentää palvelutasoaan yksinoikeussopimuksestaan huolimatta, eikä omistaja voi asialle mitään. Liikenne- ja viestintäministeriö ei tiennyt VR:n yksinoikeussopimusta laatiessaan siitä, että VR tulee karsimaan sopimuskauden aikana palveluitaan. Tämä on vastoin VR:n monopolisopimusta henkilöliikenteessä.

VRLeaksin saamien tietojen mukaan Haukivuoren matkustajamäärät ovat nousseet viimeisten vuosien aikana, eivät pienentyneet, toisin kuin VR tässä YLEn jutussa kertoo.

Alla vertailu nykyisistä ja tulevista aikatauluista Pieksämäen ja Kouvolan välillä.

—

—

VRLeaks

VR:n bonuksista lähes kaksi kolmasosaa 7 %:lle henkilöstöstä

UUTINEN

VR:n L1-L4/L5-tasojen kannustinjärjestelmän piiriin kuuluu yhteensä noin 780 henkilöä, mikä selviää VRLeaksin tämän jutun lopussa olevasta VR:n sisäisestä tiedotteesta. Tämän kannustinjärjestelmän piirissä olevat henkilöt saivat VR:n vuoden 2013 tuloksen perusteella maksetuista tulospalkkioista 64 prosenttia. Koko VR-konsernin henkilöstöön suhteutettuna tämä tarkoittaa sitä, että seitsemän prosenttia konsernin henkilökunnasta sai lähes seitsemän miljoonan euron kannustimet ja konsernin 9940 muuta työntekijää sai alle neljän miljoonan euron kannustimet vuoden 2013 ennätystuloksesta.

VRLeaks tutki VR:n vuoden 2013 vuosiraportin ja laski kannustinjärjestelmien jakautumisen auki. Kannustinjärjestelmät jakautuvat siten, että 93 prosentille henkilöstöstä maksetaan alle neljän miljoonan euron varaus henkilöstörahastoon ja seitsemän prosenttiä henkilöstöstä sai lähes seitsemän miljoonan euron kannustinpalkkiot. VR:n toimiva johto, esimehet ja asiantuntijat saivat kannustimensa kertaluontoisena palkkana huhtikuussa 2014, mutta VR:n muu henkilöstö voi nostaa kannustimia enintään 15 prosenttia vuodessa henkilöstörahastosta. Toisin sanoen, VR:n vuoden 2013 ennätysmäisen tuloksen perusteella maksetut kannustimet tulevat VR:n muun henkilöstön käyttöön kokonaisuudessaan vasta vuoden 2020 loppuun mennessä.

VR:n sisäisestä tiedotteesta ei selviä, kuuluvatko esimiehet ja asiantuntijat niin sanottuun L5-johtajatasoon, vai onko L5-taso lakkautettu; vielä vuonna 2012 L1-L5-tasoille kuului yhteensä 515 henkilöä, mikä selviää VR:n Tietoa hallinnosta -osiosta.

Jotta asiaa olisi helpompi hahmottaa, toinen valtionyhtiö, Yleisradio Oy, maksoi toimivalle johdolle kannustimia vuoden 2013 perusteella 2,8 miljoonaa euroa.

Ilta-Sanomien jutussa 11.6.2014 Yleisradio Oy:n bonuksista kerrotaan, että ”Bonuspotista suurin osa menee muille kuin johtaja- ja päällikköportaalle.” VR:n kohdalla tilanne on täysin päinvastainen. Niin ikään Yleisradion palkitsemisjärjestelmä perustuu Ilta-Sanomien jutun mukaan muun muassa yhteiskunnallisen arvon tuottamiseen. VR:llä kannustinpalkkioiden maksuperusteena sen sijaan on ensisijaisesti liikevoitto.

Liikevoittoon perustuva VR:n kannustinjärjestelmä on johtanut siihen, ettei liikevaihdon kehityksellä, markkina-aseman kasvulla tai asiakastyytyväisyydellä ole merkitystä; olennaisinta on vain tilikauden tulos. VR:n tulokseen vaikuttavat merkittävästi niin Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) kuin Helsingin seudun liikenteen (HSL) henkilöliikenneostot. Nämä vaikuttavat VR:n henkilöliikenteen kassavirtaan noin 20 prosenttia vuositasolla ja näin ollen myös liiketulokseen. VRLeaksin VR:n sisältä saamien tietojen mukaan niin LVM:n kuin HSL:nkin ostoliikenne on ylivoimaisesti VR:n kannattavinta liiketoimintaa, joten ostoliikenteen vaikutus liikevoittoon on merkittävästi suurempi kuin sen suhde VR-Yhtymä Oy:n liikevaihtoon. VR:n kannustinjärjestelmä yhdistettynä VR:n monopoliin ja ostoliikennesopimuksiin johtaa konsernissa siihen, että VR:n on kannattavampaa ajaa tyhjiä kuin täysiä junia ostoliikenteessä ja typistää kaukoliikenne mahdollisimman pieneksi. Pääosa VR:n kaukoliikenteestä on VR:n niin sanottua oman riskin liikennettä, jota kannattaa ajaa vain kannattavimmilla reiteillä ja kannattavimpina ajankohtina.

VR:n kannustinjärjestelmä, jossa yhtiön toimivalle johdolle jaetaan kaksi kolmasosaa kaikista tulospalkkioista ja joista merkittävä osa muodostuu valtion ja kuntien maksuista VR-Yhtymä Oy:lle, on täysin poikkeuksellinen koko Euroopan Unionin alueella.

VRLeaks ei tavoittanut 7.7.2014 klo 13.40 mennessä ketään VR:n viestinnästä kommentoimaan asiaa.

—

VRLeaks