VR lakkauttaa kokonaan tai osittain 5 prosenttia kaukojunavuoroistaan

UUTINEN

—

VR:n 27.3.2015 julkaisemassa tiedotteessa kerrotaan, että yli 300 päivittäisestä kaukoliikennevuorosta 14 jää osaksi tai kokonaan pois. VR:n yksinoikeussopimuksen jatkosopimuksen tarkoitus oli taata nykyinen palvelutaso ilman tällaisia heikennyksiä. Tämä tarkoittaa noin 5 prosenttia VR:n kaukojunaliikenteestä.

Vuonna 2013 tehdyssä VR:n yksinoikeussopimuksen jatkosopimuksessa, joka ulottuu vuoden 2024 loppuun asti, VR:lle asetettiin tietyt velvoitteet liikennöidä tiettyjä junavuoroja Suomessa. Velvoitejunavuorojen lisäksi VR:n yksinoikeuden jatkamisen yhtenä ehtona oli Kolarin yöjunarungon uusiminen nykyaikaiseksi. Kustannuksina tämä tarkoittaa arviolta noin 20-30 miljoonaa euroa, eli noin 2-3 miljoonaa euroa vuodessa, mikäli summa jaetaan tasan vuosille 2014-2024. Käytännössä VR sai yksinoikeussopimuksen jatkosopimuksen 2-3 miljoonan euron vuosihinnalla. Tämä on häviävän pieni summa, mikäli sen suhteuttaa VR-konsernin vuotuiseen, lähes 1,4 miljardin euron liikevaihtoon.

VR:N MAALISKUUN LOPUN TIEDOTTEEN JUNALIIKENTEEN JA PALVELUN LAKKAUTUKSET EIVÄT OLE MITENKÄÄN AINUTKERTAISIA

VR ehdotti tammikuussa 2014 Helsinki-Karjaa-välin Y-junien katkaisemista Siuntioon, jolloin Inkoon ja Karjaan asukkaat olisivat jääneet vaille paikallisjunapalvelua. Liikennettä tilaava Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) ei tähän kuitenkaan suostunut ja liikenne jatkui ennallaan. Huhtikuussa 2014 VR ilmoitti aikovansa lakkauttaa Mikkeli-Pieksämäki-rataosalla sijaitsevan Haukivuoren ja Jyväskylä-Pieksämäki-rataosalla sijaitsevan Lievestuoreen aseman pysähdykset 11.8.2014 alkaen. Ennen kaikkea haukivuorelaiset eivät VR:n suunnitelmista pitäneet, vaan vastustivat niitä voimakkaasti. Mikään ei kuitenkaan muuttanut VR:n suunnitelmia ja junien pysähdykset näillä liikennepaikoilla loppuivat 11.8.2014 alkaen, VR:n yksinoikeussopimuksesta huolimatta.

VR:n yhteiskuntasuhde- ja ympäristöjohtaja Otto Lehtipuu kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa 24.4.2014, ettei muita lakkauttamissuunitelmia ole. Alla ote Helsingin Sanomien jutusta.

—

—

Lisäksi VR on kaikessa hiljaisuudessa vähentänyt merkittävästi Helsinki-Turku-välin viikonlopputarjontaa. Samoin lukuisia lipunmyyntipisteitä ympäri Suomen on suljettu. Lipunmyyntien sulkeutuessa asemilta on päättynyt muun muassa liikuntaesteisten avustamispalvelut.

Merkittävin uutinen VR:n 27.3.2015 julkaisemassa tiedotteessa on illan viimeisen Helsinki-Kajaani-InterCity-junan pääteaseman siirto Kajaanista Kuopioon ja vastaavasti aamun ensimmäisen Kajaani-Helsinki-InterCity-junan lähtöaseman siirto Kajaanista Kuopioon. Vuonna 2006 avatun Lahden oikoradan myötä Sisä-Suomen yöjunayhteydet lakkautettiin. VR perusteli tätä vähäisillä matkustajamäärillä. Yöjunien lakkauttamisen korvikkeeksi VR tarjosi kainuulaisille matkustajille edellä mainitun alun perin Pendolino-, sittemmin InterCity-junaksi muuttuneen aamuyöllä lähtevän päivävaunuyhteyden Helsingin ja Kajaanin välille. 15.6.2015 tämäkin palvelu lakkautetaan siis pysyvästi.

LVM VOIMATON VR:N LAKKAUTTAMISTEN OSALTA

Liikennettä tilaava LVM ei voi VR:n niin sanotun oman riskin liikenteen heikentämiselle mitään. VR:n on pakko ajaa LVM:n tilaamat junat, samoin kuin velvoitejunat, jotka liittyvät yksinoikeussopimukseen. LVM:n ja VR:n välisen yksinoikeussopimuksen tulkinnan vuoksi VR voi heikentää omalla riskillään operoimiensa junien palvelutarjontaa käytännössä vapaasti. Tämä johtuu siitä, ettei yksinoikeussopimuksessa ole määritelty sen ehtona olevaa palvelutasoa riittävän selkeästi. Myöskin Valtioneuvoston kanslian (VNK) omistajaohjausosasto tulkitsee, että se ei voi pakottaa VR:ää liikennöimään junia, jotka VR katsoo tappiollisiksi, sillä VR on osakeyhtiö, jonka toiminnan tarkoituksena on yhtiöjärjestyksen mukaan tuottaa omistajilleen, tässä tapauksessa omistajalleen, voittoa. VR jakoi vuonna 2014 valtio-omistajalle osinkoja 30 miljoonaa. VR:n hallitus esittää tämän vuoden yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa omistajalleen 100 miljoonaa euroa osinkoa. Näin VR noudattaa omaa yhtiöjärjestystään ensi kerran sitten vuoden 2008.

Vuosina 2009-2013 VR ei jakanut valtio-omistajalleen lainkaan osinkoja. Sen sijaan näinä vuosina VR palkitsi avokätisesti toimivaa johtoaan useilla miljoonilla euroilla.

VR:N TULOKSELLINEN LIIKETOIMINTA MUUTA KUIN RAUTATIELIIKENNETTÄ

VRLeaks on tutkinut muutaman vuoden ajan VR:n tuloslaskelmia ja taseita. Näistä on ilmennyt, että VR:n tapa tehdä liikevoittoa on siirtynyt yhä enenevissä määrin sijoitustoimintaan muiden palveluiden kustannuksella. Tämä on mahdollista, sillä LVM:n ja VR:n välisessä yksinoikeussopimuksessa ei ole määritelty keinoja, joilla VR voi liikevoittoa tehdä. VR:n 82,5 %:n omavaraisuusaste 31.12.2014 ja lähes kahden miljardin euron taseen loppusumma mahdollistavat sijoitustoiminnasta saatavat merkittävät tuotot suhteellisen pienellä riskillä. VR:n vuoden 2014 tilinpäätöksestä ilmenee, että VR:n rahoitusarvopapereiden tasearvo on kasvanut vuoden 2013 lopun 243 miljoonasta vuoden 2014 lopun 282 miljoonaan euroon. Vertailun vuoksi: koko VR:n oman riskin henkilöjunaliikenteen liikevaihto vuonna 2014 oli samassa suuruusluokassa VR:n rahoitusarvopapereiden kanssa.
Sijoitussalkun pyörittäminen vaatii vähimmillään yhden meklarin, yksittäinen junan liikennöinti kymmenien ihmisten työpanoksen.

VRLeaks kysyy: tätäkö yksinoikeussopimuksen jatkosopimuksella haettiin? Oliko vuonna 2013 solmitussa VR:n yksinoikeussopimuksessa huomioitu se, että VR:n ei tarvitse tuottaa muita kuin niitä palveluita, mitkä sen on pakko tuottaa? Oliko VR:n yksinoikeussopimuksessa huomioitu sitä, että VR voi tehdä mitä tahansa muutoksia oman riskinsä palveluihin ilman, että LVM tai VNK voivat asialle mitään?

—

VRLeaks

Juttua päivitetty 10.4.2015 klo 16.09 Helsingin Sanomien juttusiteerauksen osalta

VR:n vuoden 2014 vuosiraportti: siirtyminen kohti sijoitusyhtiötä

ANALYYSI

—

VR julkaisi vuoden 2014 vuosiraportin 26.3.2015. Merkillepantavinta raportissa on se, että 90,4 miljoonan euron liikevoittoennätys tehtiin sijoitustoiminnasta, kiinteistökaupoista ja henkilöstösäästöistä syntyneistä tuottojen parantumisista. Itse operatiivisen toiminnan liikevoitto sen sijaan laski hieman.

VRLeaks analysoi VR:n vuoden 2014 tilinpäätöksen. VR:n tuloslaskelmassa ja taseessa on hätkähdyttäviä lukuja, joiden kuulumista rautatieoperaattorin taseeseen voidaan hyvällä syyllä ihmetellä.

VR:LLE ENNÄTYSTULOS – HENKILÖSTÖSTÄ 5 % ULOS

VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro kertoo vuoden 2014 vuosiraportissa, että ”Kustannuksia on edelleen alennettava työpaikkojen varmistamiseksi”. Vain neljä sivua myöhemmin vuosiraportista selviää, että VR-konsernista on vähentynyt henkilötyövuosia 545 kappaletta vuodesta 2013 vuoteen 2014. Tämä tarkoittaa noin 5 %:n vähennystä henkilöstötyövuosikertymään, eli käytännössä henkilöstön määrään.

TULOSLASKELMASSA LUKUISIA SEIKKOJA, JOITA VR EI OLE KERTONUT JULKISUUTEEN AVOIMESTI

VRLeaksin 1.2.2013 julkaisemasta ”Matkustajaliikenne Strategia 2013” –dokumentista selviää yksiselitteisesti, miten VR pyrkii ohjaamaan tiettyjä asiakkaitaan Pohjolan Liikenteen busseihin. On huomioitava, että Oy Pohjolan Liikenne Ab on VR-Yhtymä Oy:n 100 %:sti omistama tytäryhtiö. Rautatie-VR kilpailee siten maantie-VR:n kanssa häviten matkustajia maantiepuolelle. Vuosiraportista selviävien numeroiden perusteella tämä tarkoittaa seuraavaa:

• Junaliikenteen liikevaihdon laskua 3,4 %
• Linja-autoliikenteen kasvua 20,1 %

Olennaisin kohta VR:n tilinpäätöksessä on seuraava:

• Liiketoiminnan muut tuotot: 79.954.000 euroa – tulos 90.378.000 euroa
• VR:n tuloksesta 88,5 % syntyy muusta kuin ydinliiketoiminnasta

VR, aiemmalta nimeltään Valtionrautatiet, ei näytä fokusoivan liiketoimintojensa ydintä enää rautateihin, vaan ennen kaikkea maantielogistiikan kehittämiseen.

VR:LLÄ LÄHES 300 MILJOONAN OSAKESALKKU

VR:n tuloslaskelman ja taseen tarkastelun osalta voidaan näyttää toteen, että VR:n rahoitusarvopapereiden tasearvo on kasvanut kahdessa vuodessa 75 %:lla. 31.12.2012 päättyneellä tilikaudella rahoitusarvopaperit arvioitiin VR:n taseessa noin 161 miljoonan euron arvoisiksi, 31.12.2014 päättyneellä tilikaudella noin 282 miljoonan euron arvoisiksi. Onko siten kyseessä rautatieoperaattori vai sijoitusyhtiö, siihen osaa antaa vastauksen ainoastaan valtio-omistaja tai Valtiovarainministeriö.

Realisoimalla pelkät rahoitusarvopaperinsa nykyisin taseeseen kirjatuin arvoin, VR voisi rahoittaa tulevat sähköveturi-investointinsa käteisellä. Kokonaan toinen seikka on se, kuinka paljon VR saisi likvidiä pääomaa maa-alue- ja kiinteistömassansa myynnistä.

Huomionarvoinen seikka VR:n tilinpäätöksessä ovat satunnaiserät, jotka ovat lähes kolminkertaistuneet vuodesta 2013 vuoteen 2014. Huolimatta VR:n vuoden 2014 ennätystuloksesta, VR:n vertailukelpoinen tulosparannus ilman satunnaiseriä vuodesta 2013 vuoteen 2014 oli vain 512.366 euroa. Mikäli VR:n toimivalle johdolle maksetaan kannustinpalkkioita vuoden 2014 tuloksesta yli 7,5 miljoonaa euroa, ei se ole suhteessa VR:n nettotulosparannukseen: vuoden 2013 tuloksesta VR:n toimivalle johdolle ja asiantuntijoille maksettiin kannustinpalkkioita 6,9 miljoonaa euroa.

VR:n hallitus esittää VR:n vuoden 2015 yhtiökokoukselle, että VR jakaa osinkoa valtiolle 100 miljoonaa euroa. Osingonjako ei ole sidoksissa liikevoittoon, vaan yhtiön jakokelpoisiin pääomiin, joita VR:ssä 31.12.2014 päättyneellä tilikaudella oli 267 miljoonaa euroa, konsernin liikevoiton ollessa 90,4 miljoonaa euroa.

VR:n omavaraisuusaste 31.12.2014 oli 82,5 %. Balance Consultingin arvion mukaan yli 50 %:n omavaraisuusaste osakeyhtiöissä on erinomainen, 35-50 % hyvä ja 25-35 % tyydyttävä.

VR:n talousjohtaja Outi Henriksson kertoi Ylen A-studiossa 11.3.2015, että “VR:hän on viime vuosina ollut valtionyhtiöistä mallioppilas, pystynyt parantamaan toimintansa tulosta ja kasvattamaan kassaa ja pitkäaikaista velkaahan meillä ei ole, eli yhtiö on erittäin hyvässä kunnossa ja sellaisena sen haluamme pitääkin.” Osakeyhtiölain 5 §:n mukaan ”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.” Koska VR:n yhtiöjärjestyksessä ei toiminnan tarkoituksesta toisin määrätä, tarkoitus on tuottaa osakkeenomistajalle eli valtiolle voittoa, mitä VR ei tehnyt vuosien 2009-2013 välisenä aikana. Osakeyhtiölain tarkoitus on korostaa osakeyhtiöiden tarkoitusta – tuottaa omistajilleen, VR:n tapauksessa valtio-omistajalleen, voittoa.

VR:n vuoden 2014 vuosiraportissa kerrotaan, että ”VR-konsernissa on riippumaton sisäinen tarkastus, joka raportoi toimitusjohtajalle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle.” Tilintarkastusnäkökulmasta katsoen tämä on mielenkiintoista.

FAKTA

• VR-konsernin liikevoitto tilikaudella 2014 oli 90,4 miljoona euroa
• VR:n hallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa osinkoja 100 miljoonaa euroa
• VR:n ennätysliikevoitosta valtaosa kertyi liiketoiminnan muista kuin rautatieoperoinnista kertyneistä tuotoista
• VR:n henkilöstö väheni vuonna 2014 noin 5 %:lla
• VR lakkautti vuonna 2014 kaksi asemaa ja heikensi merkittävästi palveluitaan useilla asemilla ympäri maan
• VR:n rahoitusarvopapereiden (osakkeet, yritystodistukset, jne.) tasearvo on suurin piirtein sama kuin VR:n oman henkilöjunaliikenteen vuosittainen liikevaihto

—

VRLeaks