Käydäänkö VR:n tulevaisuudesta valtapeliä?

UUTINEN

28.3.2018 klo 9.00

VR:n viime keväänä päätetty jakaminen neljään osaan on ajautunut umpikujaan valtion omistajaohjauksessa. Jarrutuksen syyksi on paljastumassa valtioneuvoston kanslian omistajaohjauksen linjaus, joka on ristiriidassa hallitusohjelman kanssa.

Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) on valmistellut hallituksen kevään 2017 talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaan VR-Yhtymä Oy:n henkilöliikenteen yksinoikeussopimuksen lakkauttamista ja rautatieliikenteen markkinoiden edellytysten luomista Suomeen. Merkittävä käytännön toimi tässä on VR:n hallinnassa olevan omaisuuden ja toimintojen järjestäminen siten, että rautateillä on todelliset mahdollisuudet kaikkien kelpoisuusvaatimukset täyttävien yritysten toiminnalle.

LVM:ssä on valmisteltu järjestely, jossa VR:ään nykyisin sisältyvät neljä päätoimintaa jaetaan omiin valtion kokonaan omistamiin erityistehtäväyhtiöihinsä. Näin syntyy valtion kalustoyhtiö, kiinteistöyhtiö, kunnossapitoyhtiö ja vanha VR jää omaksi, junaliikennettä operoivaksi yhtiökseen. Suunnitelma vastaa varsin pitkälle sitä, miten VR on tähän mennessä organisoinut oman toimintansa.

VR:n jakaminen näytti etenevän hyvin, kun VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro irtisanoutui yhtiön palveluksesta kesäkuussa 2016, eikä valtioneuvoston kanslian (VNK) omistajaohjauksen osastopäällikkö Eero Heliövaaran toimikautta jatkettu viime vuodenvaihteen jälkeen. Näiden henkilömuutosten tarkoituksena oli tukea uusien yhtiöjärjestelyiden edistymistä.

VR:ssä on edelleen vahvaa vastustusta uudistukselle. Näiden tahojen tavoitteena näyttää olevan ainakin uusien yhtiöiden luomisen viivästyttäminen, mikäli hanketta ei kyetä kaatamaan kokonaan.

VR:n TULEVAISUUDESTA KOVAA VÄÄNTÖÄ

Uusista yhtiöistä on jo talouspoliittisen ministeriövaliokunnan päätös viime huhtikuulta. Sen täytäntöönpanossa avainasemassa on LVM:n rinnalla VNK:n omistajaohjausosasto. VRLeaksin tietojen mukaan omistajaohjausosasto on vahvasti eri mieltä ministeriön kanssa VR:n jakamissunnitelmista.

Tästä johtuen VNK ei aio viedä eteenpäin yhtiöiden perustamista pitäen sitä VR:n edun vastaisena. Omistajaohjauksen asettuminen vastustamaan VR:n jakamista on kaatamassa koko LVM:n suunnitelman. Käytännössä valtion omistajaohjaus tuntuu vetäneen hätäjarrusta junassa, jonka veturia ajaa ministeriö.

Valtion omistamissa yhtiöissä ei ole osakkeenomistajia, jotka ovat sijoittaneet yhtiöön omia pääomiaan ja jotka kokoontuvat yhtiökokoukseen päättämään omistajan tahdosta. Omistajan tehtävät hoitaa VNK:n omistajaohjausosasto, joka panee täytäntöön poliittiset päätökset.

KENEN ASIALLA VALTION OMISTAJAOHJAUS ON?

Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle tämän hallituskauden aikana. Valtioneuvoston kanslian verkkosivujen mukaan valtion omistajapolitiikka perustuu hallitusohjelmaan. Valtion omistajaohjauksen toiminta näyttäisi olevan ristiriidassa hallitusohjelmaan perustuvan valtion omistajapolitiikan kanssa, eikä VR:n jakamisen jarrutukselle löydy todellisia perusteita.

Omistajaohjauksen asettuminen poikkiteloin ministeriön suunnitelmia vastaan liittynee ennen kaikkea valtapeliin, jossa VNK:n omistajaohjausosasto ei hyväksy sitä, että sen vastuulle kuuluvan VR:n tulevaisuudesta päätetään muualla kuin valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolla.

VRLeaksin saamien tietojen mukaan valtion omistajaohjauspäällikkönä 1.1.2018 aloittanut Jyrki Knuutinen on edeltäjästään poiketen kertonut, että jatkossa valtioneuvoston kanslian vastuualueella olevissa yhtiöissä omistajaohjaus tulee ajamaan yhtiöiden, ei niiden omistajan, eli valtion etua.

VR:n jakaminen on näin pattitilanteessa, jossa yhtiön tulevaisuudesta on päätetty, mutta asia ei etene VNK:n omistajaohjauksen hallitusohjelmasta poikkeavien näkemysten vuoksi.

FAKTA – VR:n JAKAMINEN

• Talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti jakaa VR:n neljään osaan 10.4.2017. Vanha VR jää operoimaan junaliikennettä, VR:stä irrotettavista osista muodostetaan kiinteistö-, kunnossapito- ja kalustoyhtiöt.
• Yhtiön jakamisen tarkoituksena on mahdollistaa tasapuoliset lähtökohdat kaikille toimijoille, myös VR:lle, rautateiden kilpailutetun henkilöliikenteen käynnistyessä.
• VR:stä irrotettavien uusien valtion kokonaan omistamien erityistehtäväyhtiöiden omistajaohjaus tulee olemaan LVM:ssä kilpailuneutraliteetin varmistamiseksi.
• Nykyisen VR:n omistajaohjaus on keskitetty valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolle.
• valtionomistus.fi-verkkosivujen mukaan valtion omistajapolitiikka perustuu hallitusohjelmaan. Tästä huolimatta VNK:n omistajaohjaus näyttää toimivan VR:n jakamissuunnitelmissa hallitusohjelmaa vastaan.

—

VRLeaks

Ostaako VR osingoilla jatkoaikaa monopolille?

ANALYYSI

17.3.2018 klo 10.00

VR kertoi torstaina tilinpäätöksensä julkaisun yhteydessä sen hallituksen ehdottavan yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaisi valtio-omistajalleen osinkoa 100 miljoonaa euroa. VR:n kautta aikain jakamista osingoista yli puolet on jaettu vain viiden viimeisen vuoden aikana, kun VR:n henkilöjunaliikenteen monopoli on ollut katkolla.

Valtion kokonaan omistama rautatieyhtiö, VR-Yhtymä Oy, julkisti viime torstaina vuoden 2017 tuloksensa. Tilinpäätöksen mukaan yhtiön oma vapaa pääoma on 862 miljoonaa euroa. Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että VR:n voitonjakokelpoisista varoista jaetaan osinkoa 100 miljoonaa euroa. Käytännössä 100 miljoonan euron osinko ei vaikuta VR:n omavaraisuuteen, sillä henkilöliikenteen monopolin suoman riskittömyyden myötä yhtiö voi tehdä tasaista tulosta vuodesta toiseen.

Vuonna 2017 VR:n liikevaihto oli 1 251 miljoonaa euroa, kun se edellisvuonna oli 1 187 miljoonaa euroa. Yhtiön liikevoitto nousi samaan aikaan 43 miljoonasta eurosta 110 miljoonaan euroon. Koska vertailukelpoisia yhtiöitä Suomen rautatiemarkkinoilla ei ole, ei voida sanoa, onko VR:n tulos keskinkertainen, hyvä vai erinomainen.

Merkille pantavaa VR:n vuoden 2017 tilinpäätöksessä on vararahaston siirtäminen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, eli niin sanottuun SVOP-rahastoon. Tämä tasejärjestely vapautti VR:n omaa pääomaa yli puoli miljardia euroa, josta suoritettiin valtiolle pääoman palautuksena 149 miljoonaa euroa joulukuussa juuri ennen vuoden 2017 tilikauden päättymistä. Pääoman palautuksesta huolimatta VR:n oma vapaa pääoma oli tilikauden päättyessä huikeat 862 miljoonaa euroa. Samassa euromääräisessä suuruusluokassa toimivat liikevaihdon perusteella mm. rakennuskonserni SRV Yhtiöt Oyj, valtion kaasunmyyntiyhtiö Gasum Oy ja halpakauppaketju Tokmanni Group Oyj.

HUONO OSINGONMAKSAJA

Osakeyhtiönä vuodesta 1995 toiminut VR on ollut aiemmin nihkeä osingonmaksaja. Viime vuosien aikana yhtiön osingonmaksussa on tapahtunut kuitenkin käänne, ja yhtiön viimeisen viiden vuoden aikana jakamat osingot käsittävät 54 prosenttia koko sen 22-vuotisen historian aikana jaetuista osingoista. Miksi VR:stä on tullut yllättäen osingonjakoautomaatti, kun se ei sitä aiemmin ole ollut? VR:n tunnusluvuissa, taseessa tai omavaraisuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä käänteitä suuntaan tai toiseen kertaakaan vuosien 1997 ja 2017 välisenä aikana.

VR perusteli osingonjakohaluttomuuttaan yli 20 vuoden ajan tulevilla kalustoinvestoinneilla. Tämä perustelu riitti valtio-omistajalle, joten VR:n jakamat osingot olivat lähinnä nimellisiä. Vuonna 2009 valtio käytti omistajan valtaa ja pakotti VR:n tilaamaan uusia Intercity-vaunuja kotimaiselta Transtechilta työvoimapoliittisiin syihin vedoten. Tämä johti silloisen VR:n pääjohtaja Henri Kuitusen irtisanoutumiseen. Transtechin vaunutilaus kompensoitiin lopulta siten, ettei VR:n tarvinnut jakaa vuoden 2009 tuloksesta lainkaan osinkoa. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että VR sai tilaamansa vaunut ilmaiseksi.

TASE KUIN PANKILLA

Yhtiön omavaraisuusaste on ollut koko sen toiminnan ajan keskimäärin yli 80 prosenttia. Näin korkea omavaraisuus tarkoittaa yhtiön valtavaa ylipääomitusta, joka ei tuota sen enempää yhtiölle itselleen kuin sen valtio-omistajallekaan.

VR:n vuodesta 1997 alkaen saatavilla olevista vuosiraporteista ja tilinpäätöksistä ei selviä, mihin VR on tarvinnut tasetta, joka muistuttaa enemmän finanssitavarataloa kuin rautatietoimintaa harjoittavaa yhtiötä. Koska valtion omistajaohjaus on toiminut vuosikaudet yhtiövetoisesti, siis yhtiön, ei sen omistajan etua tavoitellen, on sille ollut tärkeämpää lihottaa VR:stä säästöpossun sijaan säästökinkku, josta lähtevät vain pintasilavat sadan miljoonan euron osingoilla.

VR:n viime vuosina jakamia aikaisempaan nähden poikkeuksellisen suuria osinkoja tuskin selittää mikään muu kuin se, että yhtiö yrittää mahdollisesti ostaa monopolilleen jatkoaikaa.

Valtiolle varma sata miljoonaa on merkittävä raha ja sille löytyy käyttöä, valtion monopoliyhtiölle se on vain silppua, kunhan yksinoikeus rautateiden henkilöjunaliikenteessä jatkuu myös seuraavan sadan miljoonan jälkeen.

FAKTA

• Osakeyhtiönä vuodesta 1995 toimineen VR:n tulouttamista osingoista 54 % on jaettu vuosina 2014–2018
• VR:n liikevaihto vuonna 2017 oli 1 251 miljoonaa euroa (1 186 miljoonaa euroa vuonna 2016)
• VR:n liikevoitto oli 110 miljoonaa euroa (43 miljoonaa euroa vuonna 2016)
• Yhtiön hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle 100 miljoonan euron osingonjakoa (vuonna 2017 osinkoa jaettiin 90 miljoonaa euroa)
• Huolimatta viime vuosien poikkeuksellisen suurista osingoista, VR:n omavaraisuusaste oli tilikauden 2017 lopussa 67,4 prosenttia
• VR:n vapaa oma pääoma oli vuoden 2017 lopussa 862 miljoonaa euroa

—

VRLeaks, työryhmä