VR tarjoaa allergiapaikkoja lähtökohtaisesti lemmikkivaunuun tietyissä yöjunissa

UUTINEN

VR tarjoaa pohjoisen suunnan yöjunien istumapaikkamatkustajille allergiapaikkoja lähtökohtaisesti lemmikkivaunusta. VR:n viestintäpäällikön mukaan allergiapaikasta ei muodostu lisähintaa. Tosiasiassa VR:n verkkokaupasta ostettuna allergiapaikka maksaa lähes kaksi kertaa niin paljon kuin tavallinen paikkalippu.

Lapin Kansa julkaisi 29.10.2015 printtilehdessään alla olevan jutun, jossa asiasta kerrotaan tarkemmin.

—

—

Lapin Kansan jutusta selviää, että yöjunien matkustajille allergiapaikkoja on tarjolla vain makuuvaunuissa. Juttua varten Lapin Kansa haastatteli VR:n viestintäpäällikkö Mika Heijaria, joka kertoi, ettei allergiapaikka maksa asiakkaalle ekstraa. VRLeaks tarkisti asian VR:n verkkokaupasta: mikäli esimerkiksi Rovaniemeltä Ouluun iltajunalla matkustava asiakas haluaa allergiapaikan, hänen tulee varata paikka makuuvaunun allergiahytistä, vaikka hän ei makuupaikkaa matkalleen tarvitsisikaan. VR:n verkkokauppa kuitenkin tarjoaa allergiapaikkaa ensisijaisesti lemmikkivaunusta. Tämä selviää alla olevista VR:n verkkokaupasta otetusta kuvasta. Saat kuvan suuremmaksi sitä klikkaamalla.

—

—

Matkalipun hinnassa tämä tarkoittaa esimerkiksi Rovaniemi-Oulu-välillä sitä, että allergiapaikkaa tarvitseva matkustaja maksaa matkastaan 82 prosenttia enemmän kuin mitä tavallinen istumapaikka maksaisi.

VR:n viestintäpäällikön mukaan allergiapaikasta ei kuitenkaan aiheudu lisäkustannuksia mainitulle välille.

—

—

Erot matkalippujen hinnoissa johtuvat siitä, että VR poisti liikenteestä allergiahytein varustetut yksikerroksiset InterCity-vaunut 25.10.2015 alkaen, jolloin allergikoille soveltuvia istumapaikallisia vaunuja ei kaikkiin yöjuniin enää riittänyt.

—

VRLeaks

Junien ostoliikenteeseen muutoksia maaliskuussa

Liikenne- ja viestintäministeriön tiedote 15.9.2015 klo 14.06:
—
http://www.lvm.fi/tiedote/4444943/junien-ostoliikenteeseen-muutoksia-maaliskuussa

Alla aiheeseen liittyvät dokumentit:
Liite 1 Osto- ja velvoiteliikenteen muutokset 27.3.2016 alkaen

Liite 2 Asemat, joilla matkustajaliikenne päättyy 26.3.2016

VR:n ex-johtajat: ”HSL-sopimus VR:lle kultamunia muniva hanhi”

UUTISANALYYSI

Kilpailutetun lähijunaliikenteen piti alkaa Helsingin seudun liikenteen (HSL) alueella 1.1.2018. HSL:n ja VR:n välillä 18.5.2015 solmitun aiesopimuksen mukaan näin ei kuitenkaan ole tapahtumassa. Kilpailutettu lähijunaliikenne HSL-alueella alkaa näillä näkymin aikaisintaan kesällä 2021, mutta mikäli aiesopimuksessa oleva 1+1 vuoden optio käytetään, VR:n yksinoikeus  HSL-alueen liikenteessä voi jatkua jopa kesään 2023 asti. Saman aiesopimuksen myötä VR on saamassa myös Flirt-junien kunnossapitoon yksinoikeuden.

HSL:n mukaan 1.1.2018 alkavaksi kaavaillun kilpailutetun lähijunaliikenteen käynnistäminen olisi tullut vastaan liian nopeasti. VR:stä muodostettiin osakeyhtiö 1.7.1995, jotta se voisi valmistautua raideliikenteen tulevaan kilpailuun. VR:n kaukoliikenteen monopolia jatkettiin heinäkuussa 2013 viidellä vuodella siten, että henkilöliikenteen vapaa kilpailu on mahdollista Suomen rataverkolla 1.1.2025 alkaen. Mikäli HSL:n ja VR:n 18.5.2015 solmima aiesopimus päätetään ottaa käyttöön, myös HSL-alueen liikenteeseen muiden operaattoreiden on mahdotonta tulla ennen kesää 2021. Jos HSL ja VR päättävät käyttää aiesopimuksessa mainitun 1+1 vuoden option, Suomen rataverkolla voidaan nähdä henkilöliikenteessä VR:n lisäksi muita operaattoreita aikaisintaan kesällä 2022 tai 2023.

Aiesopimuksen kaikki liitteet on salattu VR:n pyynnöstä siihen asti, kunnes suorahankintasopimus astuu voimaan.

HSL-alueella liikennöivät Flirt-junat omistaa Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy (JKOY) -niminen yhtiö, jonka suurin osakas on tähän asti ollut VR-Yhtymä Oy 35 %:n osuudella. Loput 65 % osakkeista omistavat Helsinki, Espoo, Kauniainen ja Vantaa. VR:llä on siten kolmoisrooli: yhtiö toimii tällä hetkellä niin liikenteenharjoittajana, kaluston kunnossapitäjänä kuin kaluston osaomistajanakin. Aiesopimuksen ehtona on, että VR:n tulee luopua osuudestaan JKOY:ssä, mikäli osakkeille löytyy muiden osakkaiden joukosta ostaja. Tulevan HSL-alueen kilpailutuksen ehtona on, että JKOY:n pitää olla julkisessa omistuksessa.

”HSL-SOPIMUS VR:lle KULTAMUNIA MUNIVA HANHI”

Kun edellinen HSL:n ja VR:n välinen 12 vuoden mittainen suorahankintasopimus astui voimaan 1.1.2006, VR:n silloinen johto käytti sopimuksesta yleisesti termiä ”kultamunia muniva hanhi”. Tämä oli perusteltua, sillä HSL ei tiennyt, mikä liikenteenhoidon oikea kustannustaso on, sillä HSL-alueen raideliikennettä ei oltu koskaan kilpailutettu, eikä HSL:llä näin ollen ollut käytössä muita hintatasomittareita kuin VR:n jättämä tarjous junaliikenteen operoinnista. VR kuitenkin myönsi VRLeaksin julkaisemassa VR:n Henkilöliikenne Strategia -nimisessä VR:n sisäisessä dokumentissa, että VR:n hintataso on noin 15 % korkeampi kuin mahdollisten kilpailijoiden.

HSL:n mukaan uusi suorahankintasopimus ei ole paras mahdollinen, mutta tässä tilanteessa kelvollinen. HSL:n kannalta tilanne on kompromissi nykyisen mallin ja kilpailutetun liikenteen välillä. HSL säästää suorahankintasopimuksen voimassaolon aikana (vuosina 2017-2021) noin 30 miljoonaa euroa. Aloite uuteen suorahankintasopimukseen tuli VR:ltä, kuten VRLeaks kertoi tässä jutussa 16.2.2015.

VRLeaksille vuodetussa Raideammattilaisten osasto 51:n tiedotteessa sanotaan: ”Samaan aikaan VR ilmoitti, että he ovat valmiita tekemään tarvittavat 30 miljoonan euron säästöt vuoteen 2021, mikäli he saavat sopimukselleen jatkoa operoida HSL alueella yksinoikeudella.” Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että VR ei häviä suorahankintasopimuksessa mitään, vaan päinvastoin se mahdollistaa VR:lle yksinoikeuden myötä riskivapaan liiketoiminnan harjoittamisen vuosikausiksi eteenpäin.

Vuodetussa Raideammattilaisten osasto 51:n tiedotteessa kerrotaan myös, että ”Rautatiealan yleissitovassa työehtosopimuksessa on työvaativuuteen perustava palkkaus. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että kaikilla Lähijunaliikennekonduktöörien palkkaluokka laskee 1.1.2017 alkaen palkkaluokasta 11 palkkaluokkaan 7. Nyt palkatuilla konduktöörien palkkaluokka on jo 7. Tämä tarkoittaa n. 150 euron palkanalennusta peruspalkkaan vanhoille lähiliikennekonduktööreille. Raideammattilaisten osasto 51 pitää tärkeänä tässä vaiheessa konduktöörin ammatin säilyttämistä lähiliikennejunissa, vaikka hinta on kova.”

Yllä mainittuja instrumentteja käyttäen VR tavoittelee 30 miljoonan euron säästöjä HSL-alueen lähiliikenteessä vuosina 2017-2021.

Koska kyseessä on suorahankintasopimus, se on samalla VR:lle täysin riskivapaa. Myös VR:n ja Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) välinen suorahankintasopimus on riskivapaa. Näistä riskittömistä suorahankintasopimuksista ja VR:n monopolista huolimatta VR:llä on käytössä liikevoittoon sidottu toimivan johdon kannustinjärjestelmä, jossa yksittäisen henkilön kannustimet voivat nousta jopa 40 %:iin vuosipalkasta. Missään muussa suomalaisessa valtionyhtiössä ei ole käytössä vastaavanlaista järjestelyä, jossa riskivapaasta liiketoiminnasta maksettaisiin liikevoittoon sidottuja kannustimia.

FAKTA:

• VR:n HSL:lle lupaama 30 miljoonan euron kustannusssäästö toteutetaan ensisijaisesti henkilöstöä karsimalla
• VR:llä on yksinoikeuden lisäksi kolmoisrooli HSL-alueen raideliikenteessä. Yhtiö toimii niin operaattorina, kaluston kunnossapitäjänä kuin sen omistajanakin
• Mikäli 18.5.2015 allekirjoitettu HSL:n ja VR:n välinen aiesopimus HSL-alueen lähijunaliikenteen operoinnista hyväksytään, suorahankintasopimus astuu voimaan 1.4.2016
• VR:llä on yksinoikeus kotimaan henkilöjunien kaukoliikenteessä 31.12.2024 asti
• Kilpailutetussa liikenteessä tilaaja (HSL) järjestää tarjouskilpailun (juna)liikenteen operoinnista
• Suorahankintasopimuksessa liikenteen tilaaja solmii liikenteen ostosopimuksen suoraan operaattorin kanssa ilman kilpailutusta
• Vapaassa kilpailussa mikä tahansa operaattori voi harjoittaa rautatieliikennettä omalla riskillään

—

Raideammatilaisten osasto 51:n tiedotteen voit lukea kokonaisuudessaan tästä
HSL:n ja VR:n välinen aiesopimus on ladattavissa tästä

—

VRLeaks

VR lakkauttaa kokonaan tai osittain 5 prosenttia kaukojunavuoroistaan

UUTINEN

—

VR:n 27.3.2015 julkaisemassa tiedotteessa kerrotaan, että yli 300 päivittäisestä kaukoliikennevuorosta 14 jää osaksi tai kokonaan pois. VR:n yksinoikeussopimuksen jatkosopimuksen tarkoitus oli taata nykyinen palvelutaso ilman tällaisia heikennyksiä. Tämä tarkoittaa noin 5 prosenttia VR:n kaukojunaliikenteestä.

Vuonna 2013 tehdyssä VR:n yksinoikeussopimuksen jatkosopimuksessa, joka ulottuu vuoden 2024 loppuun asti, VR:lle asetettiin tietyt velvoitteet liikennöidä tiettyjä junavuoroja Suomessa. Velvoitejunavuorojen lisäksi VR:n yksinoikeuden jatkamisen yhtenä ehtona oli Kolarin yöjunarungon uusiminen nykyaikaiseksi. Kustannuksina tämä tarkoittaa arviolta noin 20-30 miljoonaa euroa, eli noin 2-3 miljoonaa euroa vuodessa, mikäli summa jaetaan tasan vuosille 2014-2024. Käytännössä VR sai yksinoikeussopimuksen jatkosopimuksen 2-3 miljoonan euron vuosihinnalla. Tämä on häviävän pieni summa, mikäli sen suhteuttaa VR-konsernin vuotuiseen, lähes 1,4 miljardin euron liikevaihtoon.

VR:N MAALISKUUN LOPUN TIEDOTTEEN JUNALIIKENTEEN JA PALVELUN LAKKAUTUKSET EIVÄT OLE MITENKÄÄN AINUTKERTAISIA

VR ehdotti tammikuussa 2014 Helsinki-Karjaa-välin Y-junien katkaisemista Siuntioon, jolloin Inkoon ja Karjaan asukkaat olisivat jääneet vaille paikallisjunapalvelua. Liikennettä tilaava Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) ei tähän kuitenkaan suostunut ja liikenne jatkui ennallaan. Huhtikuussa 2014 VR ilmoitti aikovansa lakkauttaa Mikkeli-Pieksämäki-rataosalla sijaitsevan Haukivuoren ja Jyväskylä-Pieksämäki-rataosalla sijaitsevan Lievestuoreen aseman pysähdykset 11.8.2014 alkaen. Ennen kaikkea haukivuorelaiset eivät VR:n suunnitelmista pitäneet, vaan vastustivat niitä voimakkaasti. Mikään ei kuitenkaan muuttanut VR:n suunnitelmia ja junien pysähdykset näillä liikennepaikoilla loppuivat 11.8.2014 alkaen, VR:n yksinoikeussopimuksesta huolimatta.

VR:n yhteiskuntasuhde- ja ympäristöjohtaja Otto Lehtipuu kertoi Helsingin Sanomien haastattelussa 24.4.2014, ettei muita lakkauttamissuunitelmia ole. Alla ote Helsingin Sanomien jutusta.

—

—

Lisäksi VR on kaikessa hiljaisuudessa vähentänyt merkittävästi Helsinki-Turku-välin viikonlopputarjontaa. Samoin lukuisia lipunmyyntipisteitä ympäri Suomen on suljettu. Lipunmyyntien sulkeutuessa asemilta on päättynyt muun muassa liikuntaesteisten avustamispalvelut.

Merkittävin uutinen VR:n 27.3.2015 julkaisemassa tiedotteessa on illan viimeisen Helsinki-Kajaani-InterCity-junan pääteaseman siirto Kajaanista Kuopioon ja vastaavasti aamun ensimmäisen Kajaani-Helsinki-InterCity-junan lähtöaseman siirto Kajaanista Kuopioon. Vuonna 2006 avatun Lahden oikoradan myötä Sisä-Suomen yöjunayhteydet lakkautettiin. VR perusteli tätä vähäisillä matkustajamäärillä. Yöjunien lakkauttamisen korvikkeeksi VR tarjosi kainuulaisille matkustajille edellä mainitun alun perin Pendolino-, sittemmin InterCity-junaksi muuttuneen aamuyöllä lähtevän päivävaunuyhteyden Helsingin ja Kajaanin välille. 15.6.2015 tämäkin palvelu lakkautetaan siis pysyvästi.

LVM VOIMATON VR:N LAKKAUTTAMISTEN OSALTA

Liikennettä tilaava LVM ei voi VR:n niin sanotun oman riskin liikenteen heikentämiselle mitään. VR:n on pakko ajaa LVM:n tilaamat junat, samoin kuin velvoitejunat, jotka liittyvät yksinoikeussopimukseen. LVM:n ja VR:n välisen yksinoikeussopimuksen tulkinnan vuoksi VR voi heikentää omalla riskillään operoimiensa junien palvelutarjontaa käytännössä vapaasti. Tämä johtuu siitä, ettei yksinoikeussopimuksessa ole määritelty sen ehtona olevaa palvelutasoa riittävän selkeästi. Myöskin Valtioneuvoston kanslian (VNK) omistajaohjausosasto tulkitsee, että se ei voi pakottaa VR:ää liikennöimään junia, jotka VR katsoo tappiollisiksi, sillä VR on osakeyhtiö, jonka toiminnan tarkoituksena on yhtiöjärjestyksen mukaan tuottaa omistajilleen, tässä tapauksessa omistajalleen, voittoa. VR jakoi vuonna 2014 valtio-omistajalle osinkoja 30 miljoonaa. VR:n hallitus esittää tämän vuoden yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa omistajalleen 100 miljoonaa euroa osinkoa. Näin VR noudattaa omaa yhtiöjärjestystään ensi kerran sitten vuoden 2008.

Vuosina 2009-2013 VR ei jakanut valtio-omistajalleen lainkaan osinkoja. Sen sijaan näinä vuosina VR palkitsi avokätisesti toimivaa johtoaan useilla miljoonilla euroilla.

VR:N TULOKSELLINEN LIIKETOIMINTA MUUTA KUIN RAUTATIELIIKENNETTÄ

VRLeaks on tutkinut muutaman vuoden ajan VR:n tuloslaskelmia ja taseita. Näistä on ilmennyt, että VR:n tapa tehdä liikevoittoa on siirtynyt yhä enenevissä määrin sijoitustoimintaan muiden palveluiden kustannuksella. Tämä on mahdollista, sillä LVM:n ja VR:n välisessä yksinoikeussopimuksessa ei ole määritelty keinoja, joilla VR voi liikevoittoa tehdä. VR:n 82,5 %:n omavaraisuusaste 31.12.2014 ja lähes kahden miljardin euron taseen loppusumma mahdollistavat sijoitustoiminnasta saatavat merkittävät tuotot suhteellisen pienellä riskillä. VR:n vuoden 2014 tilinpäätöksestä ilmenee, että VR:n rahoitusarvopapereiden tasearvo on kasvanut vuoden 2013 lopun 243 miljoonasta vuoden 2014 lopun 282 miljoonaan euroon. Vertailun vuoksi: koko VR:n oman riskin henkilöjunaliikenteen liikevaihto vuonna 2014 oli samassa suuruusluokassa VR:n rahoitusarvopapereiden kanssa.
Sijoitussalkun pyörittäminen vaatii vähimmillään yhden meklarin, yksittäinen junan liikennöinti kymmenien ihmisten työpanoksen.

VRLeaks kysyy: tätäkö yksinoikeussopimuksen jatkosopimuksella haettiin? Oliko vuonna 2013 solmitussa VR:n yksinoikeussopimuksessa huomioitu se, että VR:n ei tarvitse tuottaa muita kuin niitä palveluita, mitkä sen on pakko tuottaa? Oliko VR:n yksinoikeussopimuksessa huomioitu sitä, että VR voi tehdä mitä tahansa muutoksia oman riskinsä palveluihin ilman, että LVM tai VNK voivat asialle mitään?

—

VRLeaks

Juttua päivitetty 10.4.2015 klo 16.09 Helsingin Sanomien juttusiteerauksen osalta

VR:n vuoden 2014 vuosiraportti: siirtyminen kohti sijoitusyhtiötä

ANALYYSI

—

VR julkaisi vuoden 2014 vuosiraportin 26.3.2015. Merkillepantavinta raportissa on se, että 90,4 miljoonan euron liikevoittoennätys tehtiin sijoitustoiminnasta, kiinteistökaupoista ja henkilöstösäästöistä syntyneistä tuottojen parantumisista. Itse operatiivisen toiminnan liikevoitto sen sijaan laski hieman.

VRLeaks analysoi VR:n vuoden 2014 tilinpäätöksen. VR:n tuloslaskelmassa ja taseessa on hätkähdyttäviä lukuja, joiden kuulumista rautatieoperaattorin taseeseen voidaan hyvällä syyllä ihmetellä.

VR:LLE ENNÄTYSTULOS – HENKILÖSTÖSTÄ 5 % ULOS

VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro kertoo vuoden 2014 vuosiraportissa, että ”Kustannuksia on edelleen alennettava työpaikkojen varmistamiseksi”. Vain neljä sivua myöhemmin vuosiraportista selviää, että VR-konsernista on vähentynyt henkilötyövuosia 545 kappaletta vuodesta 2013 vuoteen 2014. Tämä tarkoittaa noin 5 %:n vähennystä henkilöstötyövuosikertymään, eli käytännössä henkilöstön määrään.

TULOSLASKELMASSA LUKUISIA SEIKKOJA, JOITA VR EI OLE KERTONUT JULKISUUTEEN AVOIMESTI

VRLeaksin 1.2.2013 julkaisemasta ”Matkustajaliikenne Strategia 2013” –dokumentista selviää yksiselitteisesti, miten VR pyrkii ohjaamaan tiettyjä asiakkaitaan Pohjolan Liikenteen busseihin. On huomioitava, että Oy Pohjolan Liikenne Ab on VR-Yhtymä Oy:n 100 %:sti omistama tytäryhtiö. Rautatie-VR kilpailee siten maantie-VR:n kanssa häviten matkustajia maantiepuolelle. Vuosiraportista selviävien numeroiden perusteella tämä tarkoittaa seuraavaa:

• Junaliikenteen liikevaihdon laskua 3,4 %
• Linja-autoliikenteen kasvua 20,1 %

Olennaisin kohta VR:n tilinpäätöksessä on seuraava:

• Liiketoiminnan muut tuotot: 79.954.000 euroa – tulos 90.378.000 euroa
• VR:n tuloksesta 88,5 % syntyy muusta kuin ydinliiketoiminnasta

VR, aiemmalta nimeltään Valtionrautatiet, ei näytä fokusoivan liiketoimintojensa ydintä enää rautateihin, vaan ennen kaikkea maantielogistiikan kehittämiseen.

VR:LLÄ LÄHES 300 MILJOONAN OSAKESALKKU

VR:n tuloslaskelman ja taseen tarkastelun osalta voidaan näyttää toteen, että VR:n rahoitusarvopapereiden tasearvo on kasvanut kahdessa vuodessa 75 %:lla. 31.12.2012 päättyneellä tilikaudella rahoitusarvopaperit arvioitiin VR:n taseessa noin 161 miljoonan euron arvoisiksi, 31.12.2014 päättyneellä tilikaudella noin 282 miljoonan euron arvoisiksi. Onko siten kyseessä rautatieoperaattori vai sijoitusyhtiö, siihen osaa antaa vastauksen ainoastaan valtio-omistaja tai Valtiovarainministeriö.

Realisoimalla pelkät rahoitusarvopaperinsa nykyisin taseeseen kirjatuin arvoin, VR voisi rahoittaa tulevat sähköveturi-investointinsa käteisellä. Kokonaan toinen seikka on se, kuinka paljon VR saisi likvidiä pääomaa maa-alue- ja kiinteistömassansa myynnistä.

Huomionarvoinen seikka VR:n tilinpäätöksessä ovat satunnaiserät, jotka ovat lähes kolminkertaistuneet vuodesta 2013 vuoteen 2014. Huolimatta VR:n vuoden 2014 ennätystuloksesta, VR:n vertailukelpoinen tulosparannus ilman satunnaiseriä vuodesta 2013 vuoteen 2014 oli vain 512.366 euroa. Mikäli VR:n toimivalle johdolle maksetaan kannustinpalkkioita vuoden 2014 tuloksesta yli 7,5 miljoonaa euroa, ei se ole suhteessa VR:n nettotulosparannukseen: vuoden 2013 tuloksesta VR:n toimivalle johdolle ja asiantuntijoille maksettiin kannustinpalkkioita 6,9 miljoonaa euroa.

VR:n hallitus esittää VR:n vuoden 2015 yhtiökokoukselle, että VR jakaa osinkoa valtiolle 100 miljoonaa euroa. Osingonjako ei ole sidoksissa liikevoittoon, vaan yhtiön jakokelpoisiin pääomiin, joita VR:ssä 31.12.2014 päättyneellä tilikaudella oli 267 miljoonaa euroa, konsernin liikevoiton ollessa 90,4 miljoonaa euroa.

VR:n omavaraisuusaste 31.12.2014 oli 82,5 %. Balance Consultingin arvion mukaan yli 50 %:n omavaraisuusaste osakeyhtiöissä on erinomainen, 35-50 % hyvä ja 25-35 % tyydyttävä.

VR:n talousjohtaja Outi Henriksson kertoi Ylen A-studiossa 11.3.2015, että “VR:hän on viime vuosina ollut valtionyhtiöistä mallioppilas, pystynyt parantamaan toimintansa tulosta ja kasvattamaan kassaa ja pitkäaikaista velkaahan meillä ei ole, eli yhtiö on erittäin hyvässä kunnossa ja sellaisena sen haluamme pitääkin.” Osakeyhtiölain 5 §:n mukaan ”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.” Koska VR:n yhtiöjärjestyksessä ei toiminnan tarkoituksesta toisin määrätä, tarkoitus on tuottaa osakkeenomistajalle eli valtiolle voittoa, mitä VR ei tehnyt vuosien 2009-2013 välisenä aikana. Osakeyhtiölain tarkoitus on korostaa osakeyhtiöiden tarkoitusta – tuottaa omistajilleen, VR:n tapauksessa valtio-omistajalleen, voittoa.

VR:n vuoden 2014 vuosiraportissa kerrotaan, että ”VR-konsernissa on riippumaton sisäinen tarkastus, joka raportoi toimitusjohtajalle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle.” Tilintarkastusnäkökulmasta katsoen tämä on mielenkiintoista.

FAKTA

• VR-konsernin liikevoitto tilikaudella 2014 oli 90,4 miljoona euroa
• VR:n hallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa osinkoja 100 miljoonaa euroa
• VR:n ennätysliikevoitosta valtaosa kertyi liiketoiminnan muista kuin rautatieoperoinnista kertyneistä tuotoista
• VR:n henkilöstö väheni vuonna 2014 noin 5 %:lla
• VR lakkautti vuonna 2014 kaksi asemaa ja heikensi merkittävästi palveluitaan useilla asemilla ympäri maan
• VR:n rahoitusarvopapereiden (osakkeet, yritystodistukset, jne.) tasearvo on suurin piirtein sama kuin VR:n oman henkilöjunaliikenteen vuosittainen liikevaihto

—

VRLeaks

VR:n salailu jatkuu – VR vedonnut yrityssalaisuuksiin vuoden 2014 yhtiökokouksen pöytäkirjan osalta

UUTINEN

—

VRLeaksin 13.3.2015 Valtioneuvoston kansliasta (VNK) saamassa sähköpostissa kerrotaan, että VR:n vuoden 2014 yhtiökokouksen pöytäkirja on salattu. Tämä tapahtui VR:n pyynnöstä. Yhtiökokouksen pöytäkirjan salaaminen on poikkeuksellista, sillä VRLeaks sai vuoden 2014 yhtiökokousten pöytäkirjat seuraavilta valtionyhtiöiltä:

• Boreal Kasvinjalostus Oy
• Leijona Catering Oy
• Suomen Erillisverkot Oy
• Tapio Oy (yhtiössä on pidetty yhtiökokous ainoastaan v. 2015)

—

—

Yllä mainittujen yhtiöiden yhtiökokousten pöytäkirjat löytyvät tästä.

VR on valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö. VNK:n omistajaohjausosaston internetsivuilla kerrotaan, että ”Omistajaohjauksen keskeisiä lähtökohtia ovat avoin ja johdonmukainen omistajan käyttäytyminen”. Samanaikaisesti valtionyhtiö kuitenkin haluaa salata yhtiökokouksensa pöytäkirjat. Yhtiökokouksissa ei lähtökohtaisesti käsitellä liikesalaisuuksia; yhtiökokouksissa myönnetään vastuuvapaus osakeyhtiöiden edelliselle hallitukselle, nimitetään uusi hallitus, vahvistetaan tilinpäätös ja mahdollisesti jaettavat osingot. VR:n 22.5.2014 pidetyssä yhtiökokouksessa valtio-omistaja päätti ottaa yhtiöstä 30 miljoonan euron osingot, mikä poikkesi VR:n hallituksen esityksestä. VR:n hallitus esitti, ettei osinkoa yhtiön valtavasta taseesta huolimatta jaeta.

Lähtökohtaisesti yhtiökokousten pöytäkirjat ovat julkisia. Kyseessä on ensimmäinen kerta VR:n historiassa, kun yhtiö haluaa salata yhtiökokouksen pöytäkirjan.

VRLeaks sai VR:n vuoden 2012 yhtiökokouksen pöytäkirjan VNK:sta ongelmitta. Pöytäkirjan voi lukea tästä:
https://vrleaks.wordpress.com/2012/04/20/vr-yhtyma-oyn-yhtiokokouksen-poytakirja-28-3-2012/

VRLeaksin toimitus ei tavoittanut VR:n viestinnästä ketään kommentoimaan asiaa 13.3.2015 klo 15.35 mennessä.

VRLeaks kysyy: miksi VR:n vuoden 2014 yhtiökokouksen pöytäkirjat haluttiin salata?

—

VRLeaks

Helsingin käräjäoikeus VR:n entisen turvallisuuspäällikön autojupakasta: maksettavaa lähes neljännesmiljoona

UUTINEN

VRLeaksin hetki sitten Helsingin käräjäoikeudesta saaman tuomiolauselman mukaan VR:n entinen turvallisuuspäällikkö joutuu maksamaan VR:lle vahingonkorvauksia VR:llä vuokralla olleen auton käytöstä 248.236,98 EUR. Tämän lisäksi hänelle langetettiin 1,5 vuoden mittainen ehdollinen vankeustuomio törkeästä petoksesta.

—

—

VRLeaksin VR:n toimivalta johdolta saamien tietojen mukaan VR:n entinen, nyt tuomittu turvallisuuspäällikkö, oli kyydittänyt kyseisellä autolla muun muassa VR-Yhtymä Oy:n toimitusjohtaja Mikael Aroa. Niin ikään saman auton kyydissä on kuljetettu VR:n entistä turvallisuusjohtajaa, lähiliikennejohtajaa ja muita VR:n toimivaan johtoon kuuluneita henkilöitä.

VR:n johto hyväksyi autovuokrasta muodostuneet laskut

Helsingin käräjäoikeuden tuomiolauselmasta käy ilmi, että VR:n toimiva johto ei tiennyt, mitä termi ”kenttäjohtoyksikkö” tarkoittaa. VRLeaksin tarkastelemista esitutkintapöytäkirjoista käy kuitenkin yksiselitteisesti ilmi, että kyseessä on ollut ajoneuvo, auto. VR:n toimivan johdon mukaan VR:n entinen turvallisuuspäällikkö on käyttänyt kenttäjohtoyksikköä, autoa, myös henkilökohtaisiin ajoihinsa, esimerkiksi koti- ja harrastusmatkoihinsa.

Mikäli kyseessä olisi ollut entisen turvallisuuspäällikön henkilökohtainen auto, hän olisi voinut laskuttaa auton käytöstä kilometrikorvauksia. Näin hän ei kuitenkaan ole tehnyt.

Alla VR:n johdon hyväksymä sopimus kenttäjohtoyksikön käytöstä ja palvelun tilaamisesta FPS:ltä.

—

—

Esitutkintamateriaaleista selviää myös se, että VR:n entisen turvallisuuspäällikön jokainen ostolasku kiersi hyväksytettävänä VR:n ylimmän johdon kautta.

Nämä tosiseikat huomioiden Helsingin käräjäoikeuden tänään antamaa päätöstä voidaan pitää erikoisena.

—

VRLeaks

Juttua päivitetty 12.3.2015 klo 15.18 esitutkintapöytäkirjojen ja Helsingin käräjäoikeuden antaman tuomion osalta

Valtioneuvoston kanslia salasi VR:n yhtiökokouksen pöytäkirjan

UUTINEN

VRLeaks on yrittänyt pyytää kolmeen otteeseen VR:n yhtiökokouksen vuoden 2014 pöytäkirjaa Valtioneuvoston kanslian (VNK) omistajaohjausosastolta. Tämä ei kuitenkaan ole onnistunut, sillä VR:n yhtiökokouksen pöytäkirja on luokiteltu yrityssalaiseksi.

Yhtiökokouksien tarkoituksena osakeyhtiöissä on vahvistaa edellisen tilikauden tilinpäätös, myöntää vastuuvapaus istuvalle hallitukselle, nimittää uusi hallitus ja vahvistaa tai muuttaa yhtiön hallituksen esittämää osingonjakoehdotusta. VR:n tapauksessa tilanne on kuitenkin toinen: VRLeaksin 5.3.2015 VNK:sta saama tekstiviesti herättää kysymyksiä: miksi yksittäisen yhtiön yksittäisen yhtiökokouksen pöytäkirja voi olla yrityssalainen? Huomionarvoista on se, että VRLeaks sai vuonna 2012 VR:n yhtiökokouksen pöytäkirjan ilman ongelmia VNK:sta.

VR:n toimiva johto kieltäytyi tällä viikolla Ylen Kioski-ohjelman haastattelusta ja niin ikään VRLeaksin haastattelusta. Eilinen VNK:n päätös salata VR:n yhtiökokouksen pöytäkirjan salaamispäätös herättää kysymyksen ”miksi”?

—

—

—

VRLeaks

Porin taajamajunat muuttuvat IC-juniksi – lippuhinnat nousevat yli 20 %

UUTINEN

Satakunnan Kansa uutisoi jutussaan 3.3.2015, että Tampere-Pori-radan taajamajunat muuttuvat InterCity-juniksi 29.3.2015 alkaen. Uutisessa kerrotaan myös, että ”aikatauluihin tai matkustusaikoihin kaluston uusiminen ei vaikuta.”

Satakunnan Kansa ei kertonut jutussaan kalustomuutosten vaikutuksista matkalippujen hintoihin, joten VRLeaks vertaili Tampere-Pori-välin lippuhintoja 27.3.-30.3.2015:
– Tampere-Pori-taajamajuna 27.3.2015 klo 12.15, hinta 13,60 EUR
– Tampere-Pori-InterCity-juna 30.3.2015 klo 12.15, hinta 16,40 EUR

Nousua lippujen hinnoissa on siten 20,6 %. VR ei ole maininnut missään näin suuresta hinnankorotuksesta. Esimerkiksi kuukausilippua käyttävien työmatkalaisten kohdalla hinnankorotus tarkoittaa vuositasolla lähes tuhatta euroa, mikäli matkustaja on käyttänyt aiemmin taajamajunia ja siirtyy VR:n kalustomuutosten vuoksi InterCity-junien käyttäjäksi.

Tampere-Pori-välin liikenne on Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) tilaamaa ostojunaliikennettä, josta LVM maksaa VR:lle joka tapauksessa korvauksen matkustajamäärästä riippumatta. LVM:n ja VR:n välinen ostoliikennesopimus mahdollistaa VR:lle matkalippujen vapaan hinnoittelun, eikä LVM voi asialle mitään.

Junien matka-ajat säilyvät hinnankorotuksesta huolimatta ennallaan.

—

VRLeaks

VR:n hallitus esittää jättimäisiä osinkoja valtiolle

UUTINEN

VR tiedotti 26.2.2015 vuoden 2014 liikevoitostaan, joka oli 90,4 miljoonaa euroa. Tämä on samalla koko nykymuotoisen VR:n ennätystulos. VR:n hallitus päätti ehdottaa 100 miljoonan euron osinkojen jakamisesta yhtiön valtio-omistajalle. VR:n edelliset ennätysosingot jaettiin vuonna 2008, niiden ollessa tuolloin 55 miljoonaa euroa.

VR:n omavaraisuusaste on ylivoimaisesti korkein kaikista valtionyhtiöistä. 31.12.2013 päättyneellä tilikaudella se oli 83,6 %, oman vapaan pääoman ollessa 528.786.000 euroa ja taseen loppusumman ollessa 1.808.654.414 euroa. Koko konsernin liikevaihto tilikaudella 2013 oli pienempi kuin taseen loppusumma, liikevaihdon ollessa 1.421.153.740 euroa. VR on olemassaolonsa ajan perustellut vahvaa tasettaan ja omavaraisuusastettaan tulevilla kalustoinvestoinneilla. VR yhtiöitettiin 1.7.1995, jotta VR voi valmistautua rautateiden kilpailuun.

Seinäjoki-Oulu-rataosalla suoritettiin perusparannushanke vuonna 2008. Tämän hankkeen rahoittamiseksi valtio sopi ylimääräisistä osingoista, jotka VR suoritti valtiolle. Tämän 40 miljoonan euron ylimääräisen osingon valtio hyvitti luopumalla VR:n osingoista vuosina 2009-2013.

VR osti itselleen monopolin nollalla eurolla

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) Tuloksellisuustarkastuskertomuksessa 233/2011 pdf:n sivulla 62/117 kerrotaan, että ”Maksettu ylimääräinen osinko otettaisiin myöhemmin huomioon määriteltäessä VR-Yhtymä Oy:n vuoden 2008 tulokseen perustuvan osingon suuruutta seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa.” Silloinen omistajaohjausministeri Jyri Häkämies (kok) kertoi Kalevan haastattelussa 25.5.2010, että ”Kun VR rahoittaa itse ratainvestointeja jotka kuuluisivat liikenneministeriölle, on viimeistään nyt syytä lopettaa keskustelu henkilöliikenteen kilpailun avaamisesta ja antaa VR:lle ja sen henkilöstölle jo päätetty 10 vuoden työrauha.” STT:n uutisessa 16.1.2012 sanotaan: ”Lehtipuun mukaan VR on avoimesti ostanut yksinoikeuden ja samalla sitoutunut velvoiteliikenteeseen eli liikennöimään myös siellä, missä se ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa.”

Käytännössä vuonna 2008 VR:stä irrotettu 40 miljoonan euron osinko mahdollisti VR:lle 10 vuoden monopolisopimuksen jatkon henkilöjunaliikenteessä. Vaikka edellä mainitussa STT:n jutussa Otto Lehtipuu kertookin VR:n ostaneen monopolisopimuksen jatkon, kyseessä ei tosiasiallisesti ollut kaupankäynti, sillä VTV:n dokumentin mukaan VR:stä irrotettu ylimääräinen osinko huomioitiin vuoden 2009 yhtiökokouksessa, jolloin valtio ei saanut osinkoa VR:stä.

Tämä monimutkainen kokonaisuus mahdollisti VR:n yksinoikeuden jatkamisen vuosille 2009-2019. Miksi tällainen transaktio ylipäätään tehtiin? Mikä valtion etu oli tästä järjestelystä? Millä perusteella ministeri yhdisti Seinäjoki-Oulu-rataosan peruskorjauksen VR:n henkilöliikenteen monopolin jatkosopimuksen jatkamiseen? Käytännössä valtio sai omasta yhtiöstään korotonta lainaa 40 miljoonaa euroa, joka kompensoitiin siten, ettei valtio ottanut vuosien 2009-2013 välillä euroakaan osinkoa VR:stä, vaikka yhtiön tuloskunto sen olisi mahdollistanutkin.

Erikoisen tästä asiasta tekee se, että VR-Yhtymä Oy:n 100 %:sti omistama tytäryhtiö, VR Track Oy, sai hoitaakseen Seinäjoki-Oulu-rataosan tuolloiset perusparannusurakat.

VR:n tiedote 26.2.2015 vuoden 2014 osingonjaosta historiallinen

Saatavilla olevista VR:n vuosiraporteista vain vuoden 2007 vuosiraportissa kerrotaan, että VR:n hallitus esittää yhtiökokoukselle osingonjakoa, kuten edellä kerrottiin. 26.2.2015 julkaistussa tilinpäätöstiedotteessa kerrotaan VR:n hallituksen esittävän yhtiökokoukselle 100 miljoonan euron osingonjakoa yhtiöstä. VRLeaksin selvitysten mukaan tämä on ensimmäinen kerta VR:n historiassa, kun VR:n hallitus ehdottaa omatoimisesti osingonjakoa valtio-omistajalle.

VRLeaksin lukuisten haastatteluiden myötä on selvinnyt, että VR:n hallitus on toiminut 1.7.1995 alkaen yhtiövetoisesti, jonka vuoksi VR:n hallituksen esitykset yhtiökokoukselle ovat olleet ensisijaisesti yhtiön, ei sen omistajan etuja palvelevia. Yhtiövetoinen hallitus tarkoittaa sitä, että yhtiön hallitus kuuntelee lähtökohtaisesti yhtiön toimivan johdon ajatuksia ja visioita kuin omistajaa.

Osakeyhtiölain mukaan ”toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti (yleistoimivalta).”

VRLeaksin kysymys on: miksi VR:n henkilöliikennemonopoli ja Pohjanmaanradan perusparannus ylipäätään koplattiin alun perin yhteen?

—

FAKTA

Vaikka VR ei jakanutkaan osinkoja vuosina 2009-2013, VR toimi silti ahkerana bonusten maksajana yhtiön toimivalle johdolle ja asiantuntijoille. Alla VRLeaksin VR:n vuosiraporteista ja -kertomuksista keräämä lista maksetuista bonuksista.

• 2009 bonuksia 3,7 miljoonaa euroa, ei osinkoja valtiolle
  
• 2010 bonuksia 2,8 miljoonaa euroa, ei osinkoja valtiolle
• 2011 bonuksia 3,4 miljoonaa euroa, ei osinkoja valtiolle
• 2012 bonuksia 29 tuhatta euroa, ei osinkoja valtiolle
• 2013 bonuksia 6,9 miljoonaa euroa. VR:n hallitus esitti, ettei osinkoja makseta, mutta VR:n yhtiökokous päätti ottaa yhtiöstä osinkoja noin 30 miljoonaa euroa

• Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan VR on tehnyt laskennallista tappiota vuosina 2005-2009 (VTV:n faktalaatikon keskimmäinen kohta)
• Osakeyhtiölaki 1 luku 5 §: Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.
• Puolet VR:n tulosparannuksesta vuonna 2014 verrattuna vuoteen 2013 kertyivät kiinteistöjen myyntivoitoista: vuonna 2014 kiinteistöjen myyntivoittoja kertyi 23,2 miljoonaa euroa ja vuonna 2013 11,2 miljoonaa euroa. Loput tulosparannuksesta kertyi tiedotteen mukaan yhtiön toiminnan tehostamisesta.
• VR myy valtiolta apporttina saamansa VR:n pääkonttorin Helsingin Vilhonkadulla. Kyseessä ovat Suomen ylivoimaisesti kalleimmat rakennusneliöt.

—

Osakeyhtiölaissa sanotaan, että yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.

Lisää aiheesta aiemmissa VRLeaksin jutuissa:

• VR:n vuosiraportti 2013 kertoo paljon, mutta ei sano mitään
• VR:n henkilöstörahastoon 3,9 miljoonaa kannustinpalkkioita, avainhenkilöille jopa 6,9 miljoonaa euroa
• VR:n liikevoitto 70.600.000 EUR, kannustimet 10.800.000 EUR – ei osinkoja valtiolle
• Professori Seppo Ikäheimo: VR:n kannustimien perusteena palvelutasomittarit
• Mikä VR:ssä meni pieleen? – Ei välttämättä mikään
• VR valehtelee valtiolle – taustalla 6,9 miljoonan euron jättibonukset
• VR:n palvelumittarit laskussa – johdon kannustimet kasvussa

—

VRLeaks