VRLeaks

VR:n salaisuuksien julkinen vuotosivusto

VR:n vuoden 2014 vuosiraportti: siirtyminen kohti sijoitusyhtiötä

ANALYYSI

VR julkaisi vuoden 2014 vuosiraportin 26.3.2015. Merkillepantavinta raportissa on se, että 90,4 miljoonan euron liikevoittoennätys tehtiin sijoitustoiminnasta, kiinteistökaupoista ja henkilöstösäästöistä syntyneistä tuottojen parantumisista. Itse operatiivisen toiminnan liikevoitto sen sijaan laski hieman.

VRLeaks analysoi VR:n vuoden 2014 tilinpäätöksen. VR:n tuloslaskelmassa ja taseessa on hätkähdyttäviä lukuja, joiden kuulumista rautatieoperaattorin taseeseen voidaan hyvällä syyllä ihmetellä.

VR:LLE ENNÄTYSTULOS – HENKILÖSTÖSTÄ 5 % ULOS

VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro kertoo vuoden 2014 vuosiraportissa, että ”Kustannuksia on edelleen alennettava työpaikkojen varmistamiseksi”. Vain neljä sivua myöhemmin vuosiraportista selviää, että VR-konsernista on vähentynyt henkilötyövuosia 545 kappaletta vuodesta 2013 vuoteen 2014. Tämä tarkoittaa noin 5 %:n vähennystä henkilöstötyövuosikertymään, eli käytännössä henkilöstön määrään.

TULOSLASKELMASSA LUKUISIA SEIKKOJA, JOITA VR EI OLE KERTONUT JULKISUUTEEN AVOIMESTI

VRLeaksin 1.2.2013 julkaisemasta ”Matkustajaliikenne Strategia 2013” –dokumentista selviää yksiselitteisesti, miten VR pyrkii ohjaamaan tiettyjä asiakkaitaan Pohjolan Liikenteen busseihin. On huomioitava, että Oy Pohjolan Liikenne Ab on VR-Yhtymä Oy:n 100 %:sti omistama tytäryhtiö. Rautatie-VR kilpailee siten maantie-VR:n kanssa häviten matkustajia maantiepuolelle. Vuosiraportista selviävien numeroiden perusteella tämä tarkoittaa seuraavaa:

  • Junaliikenteen liikevaihdon laskua 3,4 %
  • Linja-autoliikenteen kasvua 20,1 %

Olennaisin kohta VR:n tilinpäätöksessä on seuraava:

  • Liiketoiminnan muut tuotot: 79.954.000 euroa – tulos 90.378.000 euroa
  • VR:n tuloksesta 88,5 % syntyy muusta kuin ydinliiketoiminnasta

VR, aiemmalta nimeltään Valtionrautatiet, ei näytä fokusoivan liiketoimintojensa ydintä enää rautateihin, vaan ennen kaikkea maantielogistiikan kehittämiseen.

VR:LLÄ LÄHES 300 MILJOONAN OSAKESALKKU

VR:n tuloslaskelman ja taseen tarkastelun osalta voidaan näyttää toteen, että VR:n rahoitusarvopapereiden tasearvo on kasvanut kahdessa vuodessa 75 %:lla. 31.12.2012 päättyneellä tilikaudella rahoitusarvopaperit arvioitiin VR:n taseessa noin 161 miljoonan euron arvoisiksi, 31.12.2014 päättyneellä tilikaudella noin 282 miljoonan euron arvoisiksi. Onko siten kyseessä rautatieoperaattori vai sijoitusyhtiö, siihen osaa antaa vastauksen ainoastaan valtio-omistaja tai Valtiovarainministeriö.

Realisoimalla pelkät rahoitusarvopaperinsa nykyisin taseeseen kirjatuin arvoin, VR voisi rahoittaa tulevat sähköveturi-investointinsa käteisellä. Kokonaan toinen seikka on se, kuinka paljon VR saisi likvidiä pääomaa maa-alue- ja kiinteistömassansa myynnistä.

Huomionarvoinen seikka VR:n tilinpäätöksessä ovat satunnaiserät, jotka ovat lähes kolminkertaistuneet vuodesta 2013 vuoteen 2014. Huolimatta VR:n vuoden 2014 ennätystuloksesta, VR:n vertailukelpoinen tulosparannus ilman satunnaiseriä vuodesta 2013 vuoteen 2014 oli vain 512.366 euroa. Mikäli VR:n toimivalle johdolle maksetaan kannustinpalkkioita vuoden 2014 tuloksesta yli 7,5 miljoonaa euroa, ei se ole suhteessa VR:n nettotulosparannukseen: vuoden 2013 tuloksesta VR:n toimivalle johdolle ja asiantuntijoille maksettiin kannustinpalkkioita 6,9 miljoonaa euroa.

VR:n hallitus esittää VR:n vuoden 2015 yhtiökokoukselle, että VR jakaa osinkoa valtiolle 100 miljoonaa euroa. Osingonjako ei ole sidoksissa liikevoittoon, vaan yhtiön jakokelpoisiin pääomiin, joita VR:ssä 31.12.2014 päättyneellä tilikaudella oli 267 miljoonaa euroa, konsernin liikevoiton ollessa 90,4 miljoonaa euroa.

VR:n omavaraisuusaste 31.12.2014 oli 82,5 %. Balance Consultingin arvion mukaan yli 50 %:n omavaraisuusaste osakeyhtiöissä on erinomainen, 35-50 % hyvä ja 25-35 % tyydyttävä.

VR:n talousjohtaja Outi Henriksson kertoi Ylen A-studiossa 11.3.2015, että “VR:hän on viime vuosina ollut valtionyhtiöistä mallioppilas, pystynyt parantamaan toimintansa tulosta ja kasvattamaan kassaa ja pitkäaikaista velkaahan meillä ei ole, eli yhtiö on erittäin hyvässä kunnossa ja sellaisena sen haluamme pitääkin.” Osakeyhtiölain 5 §:n mukaan ”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.” Koska VR:n yhtiöjärjestyksessä ei toiminnan tarkoituksesta toisin määrätä, tarkoitus on tuottaa osakkeenomistajalle eli valtiolle voittoa, mitä VR ei tehnyt vuosien 2009-2013 välisenä aikana. Osakeyhtiölain tarkoitus on korostaa osakeyhtiöiden tarkoitusta – tuottaa omistajilleen, VR:n tapauksessa valtio-omistajalleen, voittoa.

VR:n vuoden 2014 vuosiraportissa kerrotaan, että ”VR-konsernissa on riippumaton sisäinen tarkastus, joka raportoi toimitusjohtajalle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle.” Tilintarkastusnäkökulmasta katsoen tämä on mielenkiintoista.

FAKTA

  • VR-konsernin liikevoitto tilikaudella 2014 oli 90,4 miljoona euroa
  • VR:n hallitus esittää yhtiökokoukselle, että yhtiö jakaa osinkoja 100 miljoonaa euroa
  • VR:n ennätysliikevoitosta valtaosa kertyi liiketoiminnan muista kuin rautatieoperoinnista kertyneistä tuotoista
  • VR:n henkilöstö väheni vuonna 2014 noin 5 %:lla
  • VR lakkautti vuonna 2014 kaksi asemaa ja heikensi merkittävästi palveluitaan useilla asemilla ympäri maan
  • VR:n rahoitusarvopapereiden (osakkeet, yritystodistukset, jne.) tasearvo on suurin piirtein sama kuin VR:n oman henkilöjunaliikenteen vuosittainen liikevaihto

VRLeaks

VR:n salailu jatkuu – VR vedonnut yrityssalaisuuksiin vuoden 2014 yhtiökokouksen pöytäkirjan osalta

UUTINEN

VRLeaksin 13.3.2015 Valtioneuvoston kansliasta (VNK) saamassa sähköpostissa kerrotaan, että VR:n vuoden 2014 yhtiökokouksen pöytäkirja on salattu. Tämä tapahtui VR:n pyynnöstä. Yhtiökokouksen pöytäkirjan salaaminen on poikkeuksellista, sillä VRLeaks sai vuoden 2014 yhtiökokousten pöytäkirjat seuraavilta valtionyhtiöiltä:

  • Boreal Kasvinjalostus Oy
  • Leijona Catering Oy
  • Suomen Erillisverkot Oy
  • Tapio Oy (yhtiössä on pidetty yhtiökokous ainoastaan v. 2015)

VNK 13032015 II

Yllä mainittujen yhtiöiden yhtiökokousten pöytäkirjat löytyvät tästä.

VR on valtion sataprosenttisesti omistama yhtiö. VNK:n omistajaohjausosaston internetsivuilla kerrotaan, että ”Omistajaohjauksen keskeisiä lähtökohtia ovat avoin ja johdonmukainen omistajan käyttäytyminen”. Samanaikaisesti valtionyhtiö kuitenkin haluaa salata yhtiökokouksensa pöytäkirjat. Yhtiökokouksissa ei lähtökohtaisesti käsitellä liikesalaisuuksia; yhtiökokouksissa myönnetään vastuuvapaus osakeyhtiöiden edelliselle hallitukselle, nimitetään uusi hallitus, vahvistetaan tilinpäätös ja mahdollisesti jaettavat osingot. VR:n 22.5.2014 pidetyssä yhtiökokouksessa valtio-omistaja päätti ottaa yhtiöstä 30 miljoonan euron osingot, mikä poikkesi VR:n hallituksen esityksestä. VR:n hallitus esitti, ettei osinkoa yhtiön valtavasta taseesta huolimatta jaeta.

Lähtökohtaisesti yhtiökokousten pöytäkirjat ovat julkisia. Kyseessä on ensimmäinen kerta VR:n historiassa, kun yhtiö haluaa salata yhtiökokouksen pöytäkirjan.

VRLeaks sai VR:n vuoden 2012 yhtiökokouksen pöytäkirjan VNK:sta ongelmitta. Pöytäkirjan voi lukea tästä:
https://vrleaks.wordpress.com/2012/04/20/vr-yhtyma-oyn-yhtiokokouksen-poytakirja-28-3-2012/

VRLeaksin toimitus ei tavoittanut VR:n viestinnästä ketään kommentoimaan asiaa 13.3.2015 klo 15.35 mennessä.

VRLeaks kysyy: miksi VR:n vuoden 2014 yhtiökokouksen pöytäkirjat haluttiin salata?

VRLeaks

Helsingin käräjäoikeus VR:n entisen turvallisuuspäällikön autojupakasta: maksettavaa lähes neljännesmiljoona

UUTINEN

VRLeaksin hetki sitten Helsingin käräjäoikeudesta saaman tuomiolauselman mukaan VR:n entinen turvallisuuspäällikkö joutuu maksamaan VR:lle vahingonkorvauksia VR:llä vuokralla olleen auton käytöstä 248.236,98 EUR. Tämän lisäksi hänelle langetettiin 1,5 vuoden mittainen ehdollinen vankeustuomio törkeästä petoksesta.

Helsingin käräjäoikeus 12032015

VRLeaksin VR:n toimivalta johdolta saamien tietojen mukaan VR:n entinen, nyt tuomittu turvallisuuspäällikkö, oli kyydittänyt kyseisellä autolla muun muassa VR-Yhtymä Oy:n toimitusjohtaja Mikael Aroa. Niin ikään saman auton kyydissä on kuljetettu VR:n entistä turvallisuusjohtajaa, lähiliikennejohtajaa ja muita VR:n toimivaan johtoon kuuluneita henkilöitä.

VR:n johto hyväksyi autovuokrasta muodostuneet laskut

Helsingin käräjäoikeuden tuomiolauselmasta käy ilmi, että VR:n toimiva johto ei tiennyt, mitä termi ”kenttäjohtoyksikkö” tarkoittaa. VRLeaksin tarkastelemista esitutkintapöytäkirjoista käy kuitenkin yksiselitteisesti ilmi, että kyseessä on ollut ajoneuvo, auto. VR:n toimivan johdon mukaan VR:n entinen turvallisuuspäällikkö on käyttänyt kenttäjohtoyksikköä, autoa, myös henkilökohtaisiin ajoihinsa, esimerkiksi koti- ja harrastusmatkoihinsa.

Mikäli kyseessä olisi ollut entisen turvallisuuspäällikön henkilökohtainen auto, hän olisi voinut laskuttaa auton käytöstä kilometrikorvauksia. Näin hän ei kuitenkaan ole tehnyt.

Alla VR:n johdon hyväksymä sopimus kenttäjohtoyksikön käytöstä ja palvelun tilaamisesta FPS:ltä.

FSP-sopimus

Esitutkintamateriaaleista selviää myös se, että VR:n entisen turvallisuuspäällikön jokainen ostolasku kiersi hyväksytettävänä VR:n ylimmän johdon kautta.

Nämä tosiseikat huomioiden Helsingin käräjäoikeuden tänään antamaa päätöstä voidaan pitää erikoisena.

VRLeaks

Juttua päivitetty 12.3.2015 klo 15.18 esitutkintapöytäkirjojen ja Helsingin käräjäoikeuden antaman tuomion osalta

Valtioneuvoston kanslia salasi VR:n yhtiökokouksen pöytäkirjan

UUTINEN

VRLeaks on yrittänyt pyytää kolmeen otteeseen VR:n yhtiökokouksen vuoden 2014 pöytäkirjaa Valtioneuvoston kanslian (VNK) omistajaohjausosastolta. Tämä ei kuitenkaan ole onnistunut, sillä VR:n yhtiökokouksen pöytäkirja on luokiteltu yrityssalaiseksi.

Yhtiökokouksien tarkoituksena osakeyhtiöissä on vahvistaa edellisen tilikauden tilinpäätös, myöntää vastuuvapaus istuvalle hallitukselle, nimittää uusi hallitus ja vahvistaa tai muuttaa yhtiön hallituksen esittämää osingonjakoehdotusta. VR:n tapauksessa tilanne on kuitenkin toinen: VRLeaksin 5.3.2015 VNK:sta saama tekstiviesti herättää kysymyksiä: miksi yksittäisen yhtiön yksittäisen yhtiökokouksen pöytäkirja voi olla yrityssalainen? Huomionarvoista on se, että VRLeaks sai vuonna 2012 VR:n yhtiökokouksen pöytäkirjan ilman ongelmia VNK:sta.

VR:n toimiva johto kieltäytyi tällä viikolla Ylen Kioski-ohjelman haastattelusta ja niin ikään VRLeaksin haastattelusta. Eilinen VNK:n päätös salata VR:n yhtiökokouksen pöytäkirjan salaamispäätös herättää kysymyksen ”miksi”?

VNK-vastaus 05032015

Kysymys VNKlle

VRLeaks

Porin taajamajunat muuttuvat IC-juniksi – lippuhinnat nousevat yli 20 %

UUTINEN

Satakunnan Kansa uutisoi jutussaan 3.3.2015, että Tampere-Pori-radan taajamajunat muuttuvat InterCity-juniksi 29.3.2015 alkaen. Uutisessa kerrotaan myös, että ”aikatauluihin tai matkustusaikoihin kaluston uusiminen ei vaikuta.

Satakunnan Kansa ei kertonut jutussaan kalustomuutosten vaikutuksista matkalippujen hintoihin, joten VRLeaks vertaili Tampere-Pori-välin lippuhintoja 27.3.-30.3.2015:
– Tampere-Pori-taajamajuna 27.3.2015 klo 12.15, hinta 13,60 EUR
– Tampere-Pori-InterCity-juna 30.3.2015 klo 12.15, hinta 16,40 EUR

Nousua lippujen hinnoissa on siten 20,6 %. VR ei ole maininnut missään näin suuresta hinnankorotuksesta. Esimerkiksi kuukausilippua käyttävien työmatkalaisten kohdalla hinnankorotus tarkoittaa vuositasolla lähes tuhatta euroa, mikäli matkustaja on käyttänyt aiemmin taajamajunia ja siirtyy VR:n kalustomuutosten vuoksi InterCity-junien käyttäjäksi.

VR-verkkokauppa

Tampere-Pori-välin liikenne on Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) tilaamaa ostojunaliikennettä, josta LVM maksaa VR:lle joka tapauksessa korvauksen matkustajamäärästä riippumatta. LVM:n ja VR:n välinen ostoliikennesopimus mahdollistaa VR:lle matkalippujen vapaan hinnoittelun, eikä LVM voi asialle mitään.

Junien matka-ajat säilyvät hinnankorotuksesta huolimatta ennallaan.

VRLeaks

VR:n hallitus esittää jättimäisiä osinkoja valtiolle

UUTINEN

VR tiedotti 26.2.2015 vuoden 2014 liikevoitostaan, joka oli 90,4 miljoonaa euroa. Tämä on samalla koko nykymuotoisen VR:n ennätystulos. VR:n hallitus päätti ehdottaa 100 miljoonan euron osinkojen jakamisesta yhtiön valtio-omistajalle. VR:n edelliset ennätysosingot jaettiin vuonna 2008, niiden ollessa tuolloin 55 miljoonaa euroa.

VR:n omavaraisuusaste on ylivoimaisesti korkein kaikista valtionyhtiöistä. 31.12.2013 päättyneellä tilikaudella se oli 83,6 %, oman vapaan pääoman ollessa 528.786.000 euroa ja taseen loppusumman ollessa 1.808.654.414 euroa. Koko konsernin liikevaihto tilikaudella 2013 oli pienempi kuin taseen loppusumma, liikevaihdon ollessa 1.421.153.740 euroa. VR on olemassaolonsa ajan perustellut vahvaa tasettaan ja omavaraisuusastettaan tulevilla kalustoinvestoinneilla. VR yhtiöitettiin 1.7.1995, jotta VR voi valmistautua rautateiden kilpailuun.

Seinäjoki-Oulu-rataosalla suoritettiin perusparannushanke vuonna 2008. Tämän hankkeen rahoittamiseksi valtio sopi ylimääräisistä osingoista, jotka VR suoritti valtiolle. Tämän 40 miljoonan euron ylimääräisen osingon valtio hyvitti luopumalla VR:n osingoista vuosina 2009-2013.

VR osti itselleen monopolin nollalla eurolla

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) Tuloksellisuustarkastuskertomuksessa 233/2011 pdf:n sivulla 62/117 kerrotaan, että ”Maksettu ylimääräinen osinko otettaisiin myöhemmin huomioon määriteltäessä VR-Yhtymä Oy:n vuoden 2008 tulokseen perustuvan osingon suuruutta seuraavassa varsinaisessa yhtiökokouksessa.” Silloinen omistajaohjausministeri Jyri Häkämies (kok) kertoi Kalevan haastattelussa 25.5.2010, että ”Kun VR rahoittaa itse ratainvestointeja jotka kuuluisivat liikenneministeriölle, on viimeistään nyt syytä lopettaa keskustelu henkilöliikenteen kilpailun avaamisesta ja antaa VR:lle ja sen henkilöstölle jo päätetty 10 vuoden työrauha.STT:n uutisessa 16.1.2012 sanotaan: ”Lehtipuun mukaan VR on avoimesti ostanut yksinoikeuden ja samalla sitoutunut velvoiteliikenteeseen eli liikennöimään myös siellä, missä se ei ole liiketaloudellisesti kannattavaa.

Käytännössä vuonna 2008 VR:stä irrotettu 40 miljoonan euron osinko mahdollisti VR:lle 10 vuoden monopolisopimuksen jatkon henkilöjunaliikenteessä. Vaikka edellä mainitussa STT:n jutussa Otto Lehtipuu kertookin VR:n ostaneen monopolisopimuksen jatkon, kyseessä ei tosiasiallisesti ollut kaupankäynti, sillä VTV:n dokumentin mukaan VR:stä irrotettu ylimääräinen osinko huomioitiin vuoden 2009 yhtiökokouksessa, jolloin valtio ei saanut osinkoa VR:stä.

Tämä monimutkainen kokonaisuus mahdollisti VR:n yksinoikeuden jatkamisen vuosille 2009-2019. Miksi tällainen transaktio ylipäätään tehtiin? Mikä valtion etu oli tästä järjestelystä? Millä perusteella ministeri yhdisti Seinäjoki-Oulu-rataosan peruskorjauksen VR:n henkilöliikenteen monopolin jatkosopimuksen jatkamiseen? Käytännössä valtio sai omasta yhtiöstään korotonta lainaa 40 miljoonaa euroa, joka kompensoitiin siten, ettei valtio ottanut vuosien 2009-2013 välillä euroakaan osinkoa VR:stä, vaikka yhtiön tuloskunto sen olisi mahdollistanutkin.

Erikoisen tästä asiasta tekee se, että VR-Yhtymä Oy:n 100 %:sti omistama tytäryhtiö, VR Track Oy, sai hoitaakseen Seinäjoki-Oulu-rataosan tuolloiset perusparannusurakat.

VR:n tiedote 26.2.2015 vuoden 2014 osingonjaosta historiallinen

Saatavilla olevista VR:n vuosiraporteista vain vuoden 2007 vuosiraportissa kerrotaan, että VR:n hallitus esittää yhtiökokoukselle osingonjakoa, kuten edellä kerrottiin. 26.2.2015 julkaistussa tilinpäätöstiedotteessa kerrotaan VR:n hallituksen esittävän yhtiökokoukselle 100 miljoonan euron osingonjakoa yhtiöstä. VRLeaksin selvitysten mukaan tämä on ensimmäinen kerta VR:n historiassa, kun VR:n hallitus ehdottaa omatoimisesti osingonjakoa valtio-omistajalle.

VRLeaksin lukuisten haastatteluiden myötä on selvinnyt, että VR:n hallitus on toiminut 1.7.1995 alkaen yhtiövetoisesti, jonka vuoksi VR:n hallituksen esitykset yhtiökokoukselle ovat olleet ensisijaisesti yhtiön, ei sen omistajan etuja palvelevia. Yhtiövetoinen hallitus tarkoittaa sitä, että yhtiön hallitus kuuntelee lähtökohtaisesti yhtiön toimivan johdon ajatuksia ja visioita kuin omistajaa.

Osakeyhtiölain mukaan ”toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti (yleistoimivalta).

VRLeaksin kysymys on: miksi VR:n henkilöliikennemonopoli ja Pohjanmaanradan perusparannus ylipäätään koplattiin alun perin yhteen?

FAKTA

Vaikka VR ei jakanutkaan osinkoja vuosina 2009-2013, VR toimi silti ahkerana bonusten maksajana yhtiön toimivalle johdolle ja asiantuntijoille. Alla VRLeaksin VR:n vuosiraporteista ja -kertomuksista keräämä lista maksetuista bonuksista.

  • 2009 bonuksia 3,7 miljoonaa euroa, ei osinkoja valtiolle
  • 2010 bonuksia 2,8 miljoonaa euroa, ei osinkoja valtiolle
  • 2011 bonuksia 3,4 miljoonaa euroa, ei osinkoja valtiolle
  • 2012 bonuksia 29 tuhatta euroa, ei osinkoja valtiolle
  • 2013 bonuksia 6,9 miljoonaa euroa. VR:n hallitus esitti, ettei osinkoja makseta, mutta VR:n yhtiökokous päätti ottaa yhtiöstä osinkoja noin 30 miljoonaa euroa
  • Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan VR on tehnyt laskennallista tappiota vuosina 2005-2009 (VTV:n faktalaatikon keskimmäinen kohta)
  • Osakeyhtiölaki 1 luku 5 §: Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.
  • Puolet VR:n tulosparannuksesta vuonna 2014 verrattuna vuoteen 2013 kertyivät kiinteistöjen myyntivoitoista: vuonna 2014 kiinteistöjen myyntivoittoja kertyi 23,2 miljoonaa euroa ja vuonna 2013 11,2 miljoonaa euroa. Loput tulosparannuksesta kertyi tiedotteen mukaan yhtiön toiminnan tehostamisesta.
  • VR myy valtiolta apporttina saamansa VR:n pääkonttorin Helsingin Vilhonkadulla. Kyseessä ovat Suomen ylivoimaisesti kalleimmat rakennusneliöt.

Osakeyhtiölaissa sanotaan, että yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille.

Lisää aiheesta aiemmissa VRLeaksin jutuissa:

VRLeaks

VR:n ostoliikennehinnoissa yli kymmenen miljoonaa euroa ilmaa – osa katteesta toimivan johdon bonuksiin?

UUTINEN

VR-saatekirjeen kansi

10.2.2015 uutisoitiin VR:n ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) välisen ostoliikenteen mahdollisesta suoraostosta jopa vuoteen 2021 asti. Alkuperäisten suunnitelmien mukaan HSL-alueen kilpailutetun lähijunaliikenteen piti alkaa 1.1.2018, mutta näin ei tuoreen suunnitelman mukaan tule tapahtumaan. Mikäli suoraostosopimusta jatketaan muun VR:n henkilöjunaliikenteen yksinoikeuden tavoin vuoden 2024 loppuun asti, tarkoittaa se VR:lle lähes 700 miljoonan euron sopimusta indeksikorotuksineen.

HSL-pk 10022015

ALOITE UUTEEN SOPIMUKSEEN TULI VR:LTÄ

VRLeaksin haastatteleman HSL:n liikennepalveluiden sopimuspäällikkö Kimmo Sinisalon mukaan aloite uuden suoraostosopimuksen tekemiseen tuli HSL:lle VR:n toimitusjohtaja Mikael Arolta tarjouksen saatekirjeessä 29.1.2015. HSL laskee saavuttavansa VR:n tarjouksen myötä noin 6 miljoonan euron vuosittaiset säästöt, mikä tarkoittaa noin 10 %:a HSL:n ja VR:n välisestä ostoliikennesummasta.

VRLeaksin VR:n sisältä saamien tietojen mukaan VR kuitenkin vähentää junahenkilökuntansa määrää HSL-alueen liikenteessä noin 120 henkilötyövuodella, mikä tarkoittaa sivukuluineen vuositasolla noin 6 miljoonaa euroa, eli VR ei käytännössä kärsi myöntämänsä alennuksen vuoksi lainkaan euromääräistä tappiota.

VR:n henkilöliikennestrategiassa kerrotaan seikkaperäisesti, kuinka paljon halvemmalla mahdolliset kilpailijat voisivat operoida HSL-alueen liikennettä. VR:n nyt HSL:lle jättämä tarjous on noin puolet tästä summasta; henkilöliikennestrategian mukaan kilpailijat voisivat operoida noin 15 miljoonaa euroa VR:ää edullisemmin, kun VR:n tuore tarjous on noin 6 miljoonaa euroa aiempaa edullisempi.

VR-saatekirje I

VR-saatekirje II

VR:N OSTOLIIKENNESOPIMUKSISSA JOPA YLI 10 MILJOONAA EUROA ILMAA

VRLeaksin HSL:ltä ja Liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) keräämistä ostoliikennelaskuista ja -sopimuksista selviää, että niin HSL kuin LVM:kin ostavat VR:ltä junaliikennettä vuositasolla 105 miljoonalla eurolla, josta LVM:n osuus on noin 45 miljoonaa euroa. Mikäli myös LVM:n ostoliikennesopimuksessa on noin 10 %:n alennusvara, tarkoittaa se LVM:n osalta vuodessa noin 4,5 miljoonaa euroa. Näin HSL:n ja LVM:n ostoliikennesopimuksissa voi olla jopa toistakymmentä miljoonaa euroa ilmaa vuosittain. Mikäli hinnoittelu jatkuu samanlaisena ostoliikennesopimuksissa VR:n yksinoikeuskauden loppuun asti, tarkoittaa se VR:lle noin sadan miljoonan euron katetta siitä, että VR on saanut sovittua ilman kilpailutusta omalta kannaltaan edulliset sopimukset tilaajainstanssien kanssa. Toisin sanoen VR:n ei tarvitse tehdä tämän kyseisen sadan miljoonan euron eteen mitään.

YHTEENSÄ JOPA MILJARDIN EURON SOPIMUKSET MAHDOLLISIA ILMAN KILPAILUTUSTA

Mikäli HSL ja LVM niin haluavat, ne voivat jatkaa VR:n suoraostosopimuksia myös vuoden 2021 jälkeen aina vuoden 2024 loppuun saakka. VR:n ostojunaliikenteen liikevaihto vuositasolla on noin 110 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa yhdessä LVM:n ja HSL:n ostoliikennesopimuksien osalta kymmenen vuoden aikajänteellä lähes miljardia euroa. Mikäli VR:n omat laskelmat oikeasta kustannustasosta kilpailijoiden osalta pitävät paikkansa, tarkoittaisi se kymmenien miljoonien eurojen säästöjä HSL:lle mainittuna ajanjaksona, jos HSL-liikennettä operoisi jokin muu yritys kuin VR-Yhtymä Oy. Vertailun vuoksi LVM voisi tilata tällä summalla VR:n ostojunaliikennettä kolmeksi vuodeksi tai toisaalta valtio voisi saada osinkoja VR:stä kolmen vuoden ajan tasaisesti 50 miljoonan euron vuositahtia, eikä se vaikuttaisi mitään omavaraisuuteen tai tuloskuntoon.

VR:n valtio-omistaja ei saa VR:stä käytännössä lainkaan osinkoja, vaikka valtio onkin toinen VR:n kahdesta suurimmasta asiakkaasta LVM:n osalta. VR:n hallitus esitti, ettei osinkoja jaeta vuoden 2013 tuloksesta. Sen sijaan yhtiön toimivalle johdolle ja asiantuntijoille 6,9 miljoonan euron bonukset. Mikael Aro kertoi MTV:n Huomenta Suomen haastattelussa 12.1.2015 VR:n yltävän vuoden 2014 osalta ennätystulokseen. Tämä tullee johtamaan myös yhtiön toimivan johdon ennätysbonuksiin.

VR:n yhtiökokouksessa 22.5.2014 valtio-omistaja kuitenkin otti VR:stä noin 30 miljoonan euron osingot. Tämä siis poikkesi VR:n hallituksen alkuperäisestä esityksestä.

HSL:N VASTAUKSET VRLEAKSIN KYSYMYKSIIN

Onko HSL noudattanut hankintalakia uuden sopimuksen valmistelussa? Jos ei ole, miksi ei?
– Uuden sopimuksen valmistelu käynnistyy vasta nyt. Rautateiden henkilöliikennepalvelujen järjestämisessä sovelletaan EU:n palvelusopimusasetusta ja erityisalojen hankintalakia. Erityisalojen hankintalain asiantuntija Aarne Kumlinin lausunnon mukaan lainsäädännössä ei ole estettä soveltaa PSA:n 5 artiklan 6 momentin mukaista suorahankintaa rautatieliikenteen palvelusopimuksen tekemiseen.

Onko kilpailutuksen edellyttämä hankintailmoitus EU-alueelle tehty?
– PSA:n (EU:n Palvelusopimusasetus, toim. huom.) mukainen ennakkoilmoitus sekä suorahankinnasta että tarjouskilpailun järjestämisestä on päätöksen mukaisesti tehty tällä viikolla, tulee näkyviin EU:n virallisessa lehdessä joskus ensi viikolla.

Onko vanhassa sopimuksessa ollut vaatimus junahenkilökunnasta HSL-alueen junissa? Entä uudessa?
– Vanhassa sopimuksessa on ollut korvausperusteena junahenkilökunnan mitoitus. Tilaajan asettamaa vaatimusta ei ole ollut. Uudessa sopimuksessa junahenkilökunnan tehtävät ja mitoitus määritellään liikennöinnin, turvallisuuden, järjestyksen ylläpidon ja asiakaspalvelun tarpeiden perusteella, ja niistä päätetään lopullisen sopimuksen hyväksymisen yhteydessä HSL:n hallituksessa 2/2016

Miksi HSL:n ja VR:n välinen vanha sopimus olisi mennyt joka tapauksessa katkolle ennen vuodenvaihdetta 2017/2018? Miksi vanha sopimus olisi voitu lopettaa etuajassa?
– Vanha sopimus voidaan päättää etuajassa, koska VR:n tarjous suorahankinnasta sisältää suostumuksen tähän, ja HSL saa säästöjä nopeammin kuin kilpailutuksen kautta olisi mahdollista. Jos edetään nopealla kilpailutusaikataululla, vanha sopimus on normaalisti voimassa ja sitä itse asiassa jatkettaisiin puolella vuodella, koska kilpailutuksen suunniteltu realistinen aikataulu johtaisi liikenteen aloitukseen kesäkuussa 2018.

VRLeaksin saamien tietojen mukaan VR oli tehnyt uuden tarjouksen HSL:lle mahdollisesti siksi, että VR:ssä herättiin toden teolla lähitulevaisuudessa alkavaan ostoliikenteen kilpailutukseen.

VRLeaks julkaisee VR:n HSL:lle jättämän tarjouksen kokonaisuudessaan. Voit ladata nämä dokumentit alta:

https://vrleaks.files.wordpress.com/2015/02/hslh-pc3a4c3a4tc3b6s-17c2a7-pk-ote.pdf

ja

https://vrleaks.files.wordpress.com/2015/02/vr-tarjous.pdf

 

FAKTA

  • VR:llä on voimassa oleva henkilöjunaliikenteen yksinoikeussopimus kaukojunaliikenteessä 31.12.2024 asti
  • HSL on VR:n suurin yksittäinen asiakas 60 miljoonan euron vuosittaisilla ostoilla
  • HSL voi halutessaan jatkaa VR:n suoraostosopimusta LVM:n tavoin 31.12.2024 asti
  • VR:n yksinoikeussopimus ei turvaa työpaikkoja, varmista ostoliikenteen edullisuutta tilaajille tai matkalippujen edullisuutta matkustajille
  • VR:n monopoli voi jatkua ilman kilpailutusta jopa kymmenen vuotta myös HSL-alueella, jolloin VR:n yhtiöittämisestä tulee kuluneeksi 29,5 vuotta: VR yhtiöitettiin kilpailuun valmistautumisen vuoksi 1.7.1995

VR vs kilpailija

VRLeaks

Juttua päivitetty 20.2.2015 klo 10.02 VR:n osinkojen jaon osalta yhtiökokouksessa 22.5.2014.

Poliisi: VR:n mahdollinen salakatselu vanhentunut – tietosuojavaltuutetulla ei resursseja tutkintaan

UUTINEN

VRLeaksin KRP:lle jättämä tutkintapyyntö ei johtanut esitutkintaan

VRLeaksin keskusrikospoliisille 21.1.2015 jättämä tutkintapyyntö VR:n mahdollisesta VRLeaksin toimitukseen kohdistuneesta salakatselusta ei johtanut esitutkinnan aloittamiseen Helsingin poliisilaitoksella. Helsingin poliisi pyysi VRLeaksia ottamaan yhteyttä tietosuojavaltuutettu Reijo Aarnioon. Aarnion mukaan tietosuojavaltuutetun toimistolla ei ole resursseja alkaa tutkia tämänkaltaisia asioita, sillä tietosuojavaltuutetun toimiston toimivalta ei yllä poliisin valtuuksiin.

Helsingin poliisi suoritti kolme vuotta sitten kotietsinnän VR-Yhtymä Oy:n pääkonttoriin ja takavarikoi sieltä useampia tietokoneita mahdollisten laittomien henkilörekistereiden tarkistusta varten. Poliisin tuolloisessa esitutkintamateriaalissa todettiin, että VR:ssä oli suoritettu salakatselua, mutta asian syyteoikeus oli vanhentunut. Laittomia henkilörekistereitä VR:n järjestelmistä ei sen sijaan poliisin esitutkinnassa löytynyt. VR:n tuolloinen turvallisuusjohtaja ei kuitenkaan poissulkenut niiden olemassaoloa, kuten alla olevista dokumenteista selviää.

Alla sekä vuoden 2012 että vuoden 2015 tutkinnan päätökset Helsingin poliisilaitokselta täsmälleen samoista epäilyistä.

HPL TP 27012015

HPL TP 22052012

 

VR-Yhtymä Oy kertoo haastehakemuksessaan, ettei VR:n toimiva johto tiennyt yllä olevista toimeksiannoista. Lienee luonnollista kysyä, miksi sitten VR:n toimiva johto on antanut toimeksiantoja VR:n entiselle turvallisuuspäällikölle näillä viitteillä? Huomionarvoista tässä on se, että VR:n entinen turvallisuuspäällikkö on tehnyt töitä VRLeaks-viitteellä niinä viikonloppuina, jotka olivat alun perin merkitty hänelle vapaiksi.

Lisälomake

VRLeaks ei voi olla varma, etteikö mahdollista salakatselua olisi jatkettu vuoden 2012 jälkeen.

VRLeaks

VRLeaks jättänyt tutkintapyynnön Keskusrikospoliisille 21.1.2015

KESKUSRIKOSPOLIISILLE

TUTKINTAPYYNTÖ

Tutkintapyynnön tekijä Mikko Nyman

Asia VR-Yhtymä Oy:n teknillinen valvonta ja seuranta ns. VRLeaks-asiassa

Tutkintapyyntö

Mikko Nyman pyytää Keskusrikospoliisia tutkimaan onko seuraavan asiakirjan (liite 1) perusteella aiheellista epäillä, että VR-Yhtymä Oy:n turvallisuusorganisaatiossa työskennelleet henkilöt ovat seuranneet laittomasti Mikko Nymanin tapaamisia eri henkilöiden kanssa.

Vaatimukset

Mikäli asiassa tulee esille mahdollinen laiton seuranta ja valvonta, Mikko Nyman pyytää selvittämään henkilöt, joiden päätösten perusteella seuranta on suoritettu ja ketkä henkilöt ovat tietäneet ja osallistuneet seurannan toteuttamiseen.

Mikäli asiassa tulee selvitettyä, että henkilö tai henkilöt ovat syyllistyneet asiassa rikokseen, Mikko Nyman tulee vaatimaan heille asiaankuuluvan rangaistuksen.

Perustelut

Esitutkintamateriaalissa, R 13/9447, (liite 1) tulee esille VR-Yhtymä Oy:n entisen turvallisuuspäällikön kirjausten perusteella, että VR-Yhtymä Oy:n turvallisuusorganisaation henkilöt olisivat kuuden (6) päivän ajan suorittaneet seuranta- ja valvontatoimenpiteitä VRLeaksin henkilöihin kohdistuen. On selvää, että VR-Yhtymä Oy:n toimintoihin ei kuulu missään tilanteissa valvontatoimenpiteitä toimittajia kohtaan.

Mikko Nymanin henkilöön liittyvällä seurannalla ja ulkopuolisilla laitteilla tapahtuvalla valvonnalla on pyritty estämään Mikko Nymanin mahdollisuus hoitaa toimittajan työ tilanteessa, jossa Nyman on julkaissut kirjoituksia VR-Yhtymä Oy:n toiminnoista ja erityisesti sen turvallisuusorganisaatiossa esille tulleista epäselvyyksistä. Epäilty valvonta ja seuranta on erityisen moitittavaa, kun huomioidaan, että toimittajan työ perustuu sananvapauslain ns. lähdesuojan hyödyntämiseen kaikissa tilanteissa. Lähdesuojalla yhteiskunta on halunnut turvata vapaasti toimivan lehdistön ja siten yhteiskunnallisten ongelmien käsittelyn ja julkituonnin.

On oletettavaa, että valvonnan ja seurannan keinoin on pyritty saamaan selville ne henkilöt, jotka ovat mahdollisesti luovuttaneet VR:n tietoja tai asiakirjoja Mikko Nymanille.

Mikko Nyman täydentää tutkintapyyntöä sen jälkeen, kun asiassa tulee selvitettyä valvonnan ja seurannan tosiasiallinen tapa, keinot ja ympäristö ml. koti.

Helsinki 21.1.2015
Mikko Nyman
Päätoimittaja
VRLeaks

VR:n sisäinen ja ulkoinen valvonta osin puutteellista?

ANALYYSI

VR-Yhtymä Oy:n sisäisessä ja ulkoisessa valvonnassa merkittävä valtatyhjiö?

12.1.2015 alkaneessa rikosoikeudenkäynnissä VR-Yhtymä Oy vaatii sen entiseltä turvallisuuspäälliköstä vuokra-auton käytöstä 214.000 euron vahingonkorvauksia ja lisäksi syyttääjä vaatii mainitulle henkilölle vankeutta törkeästä petoksesta tai vaihtoehtoisesti tuomiota luottamusaseman väärinkäytöstä.

TAUSTAA

VRLeaks teki 24.2.2012 Keskusrikospoliisille (KRP) tutkintapyynnön VR:ssä mahdollisesti tapahtuneista henkilötieto- ja salakatselurikoksista. KRP siirsi jutun tutkinnan Helsingin poliisin talous- ja omaisuusrikosyksikölle, joka suoritti jutun esitutkinnan keväällä 2012. Salakatselu voitiin näyttää poliisin toimesta toteen, mutta sen syyteoikeus oli vanhentunut. Sen sijaan poliisi ei saanut näyttöä VR:n mahdollisesta laittomasta henkilörekisteristä. Merkille pantavaa esitutkintamateriaalissa on silloisen VR:n turvallisuusjohtajan lausunto, että ”on mahdollista, että joku tiedostoista muodostaisi henkilörekisterin.” Alla ote esitutkintamateriaalin tästä kohdasta.

VR-etpk 2012

Samasta esitutkintapöytäkirjasta selviää, että VR:n ex-turvallisuuspäällikön esimies on VR:n entinen lähiliikennejohtaja ja, että VR:n turvallisuusyksikkö toimii suoraan konsernin toimitusjohtaja Mikael Aron alaisuudessa. Edellä mainittu VR:n ex-lähiliikennejohtaja toimii VR:n todistajana parhaillaan käynnissä olevassa oikeudenkäynnissä ex-turvallisuuspäällikköä vastaan.
VR:llä oli yleisesti tiedossa VR:n turvallisuusyksikön varsin erikoiset toimintamenetelmät: Lukuisat VR:n rivityöntekijät ja VR:n organisaatiossa erittäin korkeissa asemissa olevat henkilöt ovat kertoneet mainituista toimintatavoista VRLeaksille. Myös Helsingin Sanomat uutisoi aiheesta 16.3.2012.

Esitutkintamateriaaleista selviää ainakin se, että VR:n ex-turvallisuuspäällikön tekemiset ovat olleet niin hänen esimiehensä kuin yhtiön toimitusjohtajankin tiedossa. VRLeaksin saamien tietojen mukaan VR:n ex-turvallisuuspäälliköstä haluttiin tietoisesti tehdä niin sanottu uhrilammas, jotta yhtiön maine ei tahrautuisi enempää. Ex-turvallisuuspäällikkö ei kuulunut VR:n johdon kannustinjärjestelmän piiriin; VRLeaksille kerrottujen tietojen perusteella tämä oli yksi syy hänen valitsemisekseen uhrilampaaksi. Uhrilammas-termiä on käytetty nimenomaisesti VRLeaksille vuodetuissa dokumenteissa. VR:n toimitusjohtaja Mikael Aro myönsi Ylen Ykkösaamun haastattelussa 17.3.2012 saaneen ex-turvallisuuspäälliköltä henkilökohtaista turvallisuuspalvelua kerran toimitusjohtajakautensa aikana.

VRLeaksille vuodetun tiedon mukaan eräs VR:n taannoiseen johto-organisaatioon kuulunut henkilö oli mennyt kysymään ex-turvallisuuspäällikön esimieheltä, haluaako hän kenties kuulla ex-turvallisuuspäällikön tuoreimmista tekemisistä? Ex-lähiliikennejohtaja oli peittänyt korvansa käsillään, vastannut kieltävästi ja poistunut ulos tupakoimaan.

SISÄINEN VALVONTA

VR:n turvallisuusyksikön toimintaa ei aiemmin käytännössä valvottu mitenkään. Yksikön vuosibudjetti oli noin 2,5 miljoonaa euroa ja sen kustannukset hyväksyi ensin ex-turvallisuuspäällikkö, sitten hänen esimiehensä ja lopulta VR:n turvallisuusjohtaja. Ulkopuolisten vartiointiyritysten palveluita ei eritelty laskuissa kyllin tarkasti, mikä lopulta johti VR:n ex-turvallisuuspäällikön rikosoikeudenkäyntiin hänen käytössään olleen vuokra-auton osalta. Valvonnan puute mahdollisti VR:n turvallisuusyksikön varsin luovat toimintatavat ja mitä erikoisimpien instrumenttien, kuten laskeutumisköysien, pimeänäkökiikareiden, peruukkien hankinnan ja esimerkiksi naamioitumisen erilaisissa tilanteissa.

Alla ote VR:n 4.5.2012 Helsingin poliisille jättämästä tutkintapyynnöstä. Koko VR:n jättämän tutkintapyynnön voit ladata tästä.

VR-tutkintapyyntö 04052012

OMISTAJAOHJAUKSEN PUUTTUMINEN

VR-Yhtymä Oy toimii Valtioneuvoston Kanslian (VNK) Omistajaohjausosaston alla ja se on VNK:n mukaan kaupallisesti toimiva yhtiö, johon valtio-omistajalla on strateginen intressi. VNK:n omistajaohjausosasto pitää tärkeänä, että VR tuottaa voittoa. Osakeyhtiölaissa kuitenkin sanotaan, että ”Yhtiön toiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille, jollei yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.” VR:n yhtiöjärjestyksessä ei määrätä toisin: VR tuottaa voittoa, mutta ei siis osakkeenomistajille, VR:n tapauksessa Suomen valtiolle, sillä VR ei jaa osinkoa omistajalleen. Poikkeuksena tästä Mikael Aron toimitusjohtajakaudella on tilikausi 2013, jonka tuloksesta valtio-omistaja sai VR:n hallituksen esityksestä poiketen yhtiöstä 30 miljoonaa euroa osinkoa 22.5.2014 pidetyssä yhtiökokouksessa.

VRLeaksin tiedusteltua VNK:sta muun muassa VR:n poikkeuksellisen korkeaa omavaraisuusastetta, yhtiön heikkoa sijoitetun pääoman tuottoa, toimivan johdon bonusjärjestelmää ja heikkoa osinkotuottoa valtiolle, vastaukseksena oli VR:n valmistautuminen tuleviin 2 miljardin euron kalustoinvestointeihin. VNK:n mukaan nämä tiedot on saatu VR:ltä.

Jokainen kaupallisella pohjalla toimiva yritys joutuu jossain vaiheessa elinkaartaan investoimaan. Investoinnit voi rahoittaa lukuisin eri elementein, kuten kassavirralla tai esimerkiksi ulkopuolisin rahoitusinstrumentein. VNK:n mukaan VR kuitenkin tarvitsee vahvaa tasettaan tuleviin investointeihin, kuten edellä on kerrottu. Myös valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Sirpa Paatero (sd) on samoilla linjoilla VNK:n kanssa tässä asiayhteydessä, kuten ministerin vastauksesta kansanedustaja Ari Jalosen (ps) jättämään kirjalliseen kysymykseen selviää. Olennaista niin VNK:n kuin ministeri Paateronkin vastauksissa on se, että vastaukset kysymykseen on kysytty VR:ltä itseltään. Tämä mahdollistaa yhtiön vapaan toiminnan ilman valvontaa.

OIKEUDENKÄYNTI 12.-15.1.2015

Kaikki yllä mainittu johti lopulta VR:n tekemään rikosilmoitukseen VR:n entisen turvallisuuspäällikön autokuviosta. VR oli tehnyt Helsingin poliisille tutkintapyynnön aiheesta 4.5.2012. Jutun esitutkintamateriaali käsittää 184 sivua, joita VRLeaks ei julkaise muun muassa liikesalaisuuksista johtuen.

VR:n ex-turvallisuuspäällikköä syytetään Helsingin käräjäoikeudessa auton käyttöön liitten törkeästä petoksesta, josta voidaan tuomita jopa neljä vuotta vankeutta. Muun muassa Ilta-Sanomat uutisoi oikeudenkäynnistä STT:n uutiseen liittyen 12.1.2015 tässä uutisessa.

VRLeaksin saamien tietojen mukaan VR:n toimiva johto luuli kyseisen henkilöauton olleen ex-turvallisuuspäällikön henkilökohtainen. Mikäli kyseessä olisi ollut työntekijän oma ajoneuvo, jota hän käyttää työajoihin, hän olisi ollut oikeutettu nostamaan kilometrikorvauksia. Alla ote ex-turvallisuuspäällikön vastauksesta syytteeseen.

Helsingin käräjäoikeus antaa tuomion tästä rikosasiasta kansliapäätöksenä 12.3.2015, jolloin tulee kuluneeksi 1092 päivää siitä, kun VR:n ex-turvallisuuspäällikkö hyllytettiin tehtävästään.

Turvallisuuspäällikon vastaus 2014

FAKTA

  • VRLeaks teki tutkintapyynnön Keskusrikospoliisille VR:ssä mahdollisesti tapahtuneista rikoksista 24.2.2012
  • VR hyllytti entisen turvallisuuspäällikkönsä tehtävistään 15.3.2012, joka sittemmin irtisanoutui yhtiön palveluksesta
  • VR teki tutkintapyynnön entisen turvallisuuspäällikkönsä auton käytöstä 4.5.2012
  • Entinen turvallisuuspäällikkö oli pidätettynä 19.-20.6.2012 asian johdosta
  • Oikeudenkäynti autojupakasta alkoi 12.1.2015
  • VR vaatii entiseltä turvallisuuspäälliköltään vahingonkorvauksia auton käytöstä 214.000 euroa

VRLeaks

Juttua päivitetty 16.1.2015 klo 15.34 Sirpa Paateron puoluekannan osalta.