VR lisäsi velvoitevuoroja vasta pakon edessä – VR:n oma junatarjonta ei kuitenkaan kasva

UUTINEN

Liikenne- ja viestintäministeriö LVM tiedotti eilen päässeensä sopuun VR:n ensi vuoden osto- ja velvoiteliikenteestä. Sopimus ei tarkoita VR:n oman liikenteen lisäämistä, päinvastoin se voi karsia markkinaehtoista liikennettään yksinoikeudesta huolimatta.

LVM ja VR tiedottivat 29.9.2016, että VR:n velvoiteliikennettä lisätään eri reiteillä ympäri Suomen. Vastoin yleistä käsitystä VR ei ole nyt lisäämässä omaa, markkinaehtoista junatarjontaansa missään päin Suomea, kuten se ei ole tehnyt kertaakaan koko 21-vuotisen yhtiömuotoisen historiansa aikana. Eilen uutisoidut junavuorojen lisäykset koskevat vain niin sanotun velvoiteliikenteen junavuoroja, joita VR liikennöi vastineeksi yksinoikeudestaan.

Julkisuudessa on esitetty arvailuja, että ministeriö ei olisi sallinut VR:n markkinaehtoisen vuorotarjonnan lisäämistä. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, sillä VR voi halutessaan lisätä omaa markkinaehtoista liikennettään kaikkialla Suomessa, ja velvoiteliikennettään siltä osin kuin se yksinoikeussopimuksen myötä on mahdollista. Mitään estettä VR:n oman liikenteen lisäämiselle ei näin ole ollut olemassa.

Markkinaehtoinen junaliikenne käsittää VR:n vilkkaimmat reitit Suomessa, joiden tarjontaa VR voi halutessaan muuttaa tai jopa heikentää sitä, kuten se on tähän asti tehnyt. VR:n alkuperäisen suunnitelmaan mukaan se olisi suostunut velvoiteliikenteen lisäämiseen vain, jos LVM olisi hyväksynyt VR:n ehdotuksen kolmen vuoden osto- ja velvoiteliikennesopimuksesta. Koska LVM:n tavoitteena on purkaa VR:n henkilöliikenteen yksinoikeus tämän hallituskauden aikana, LVM ei halunnut tehdä VR:n kanssa yhtä vuotta pidempää sopimusta velvoiteliikenteestä.

VELVOITELIIKENNE-TERMI LÄHTÖKOHTAISESTI KEINOTEKOINEN – KYSEESSÄ ON VR:N KYTKYKAUPPA

VR ei harjoita tappiollista junaliikennettä millään rataosalla Suomessa. VR:n yksinoikeussopimukseen on kirjattu VR:n velvoite liikennöidä tappiollisia junavuoroja sellaisilla rataosilla, joiden lipputulot eivät laskennallisesti riitä kattamaan liikennöinnistä koituvia kustannuksia. VR:n yksinoikeussopimuksessa tämän liikenteen arvoksi on kirjattu enintään 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että VR harjoittaisi sellaista liikennettä, mistä aiheutuisi sille suorat, 20 miljoonan euron vuotuiset tappiot. Suuri osa velvoiteliikenteen junamatkustajista käyttää matkaketjussaan myös VR:n markkinaehtoista liikennettä, mikä laskentatavasta riippuen riittää kattamaan VR:n velvoiteliikenteestä muodostuneet kulut.

Helsingin Sanomat uutisoi, ettei LVM halua sitoutua VR:n kanssa pitkiin, yli vuoden mittaisiin osto- ja velvoiteliikennesopimuksiin, sillä tällaiset pitkät VR:n ehdottamat sopimukset muistuttavat puhelinliittymien kytkykauppaa, eikä niitä voi muuttaa markkinatilanteen mahdollisesti muuttuessa helposti.

VR ON VOITTOA TAVOITTELEVA OSAKEYHTIÖ, EI YLEISHYÖDYLLINEN YHTEISÖ

Kun VR:n nykyinen vuoteen 2019, ja sittemmin vuoteen 2024 jatkettu, yksinoikeussopimus oli allekirjoitettu, VR:n toimivalle johdolle järjestettiin erillinen juhlatilaisuus yhtiön pääkonttorissa. Yksinoikeussopimus allekirjoitettiin 2009, eli samana vuonna kuin VR:n liikevoittoon perustuva yhtiön toimivan johdon kannustinjärjestelmä otettiin käyttöön. VR:n liikevoitto on pyritty maksimoimaan mm. sijoitustoiminnalla ja kiinteistöjen myynnillä, liiketoiminnan painopisteen ollessa vasta toissijaisesti rautatieliikenteen operoinnissa; VR:n muut tuotot ovat kompensoineet operatiivisen toiminnan kumulatiivisen tappion vuosina 2009-2015. Tästä huolimatta VR:n toimiva johto on saanut kannustimensa, vaikka VR:n liikevoitto on koostunut pääosin muusta kuin ydinliiketoiminnasta.

Jotta edellä kuvattu tuloksentekotapa –rautatieliikenteen kustannuksella, mutta yhtiön toimivan johdon kannustimet maksimoiden– voisi jatkua ennallaan, VR tarvitsee siihen monopolia. Mikäli VR toimii niin kuin se on aiemmin toiminut, se ei tule lisäämään omaa junatarjontaansa yksinoikeussopimuksen voimassaolon aikana, vaan päinvastoin se voi lakkauttaa merkittävästi omia junavuorojaan, kuten edellä on kerrottu.

EDES VR:LLE MÄÄRÄTTY VELVOITELIIKENNE EI ESTÄNYT JUNAVUOROJEN LAKKAUTTAMISTA

Kun VR kaksi vuotta sitten kertoi aikeistaan lopettaa pysähdykset Etelä-Savon Haukivuorella, VR:n onnistui yksinoikeussopimuksestaan huolimatta lakkauttaa tässä yhteydessä kaksi velvoitejunavuoroa Kouvola–Kuopio-väliltä. VR:n silloinen hallintoneuvoston puheenjohtaja Kari Rajamäki (sd.) kertoi Itä-Savon haastattelussa 14.5.2014, että asiassa oli tapahtunut muotovirhe, ja että junien pysähtyminen Haukivuorella tulee jatkumaan entisellään.

Kahden kuukauden kuluttua tästä Haukivuoren pysähdykset lakkautettiin paitsi VR:n markkinaehtoisten junien, myös velvoiteliikennejunien osalta, sillä LVM:n määrittämät velvoitejunat osuivat päivän hiljaisimpiin matkustusajankohtiin, eikä näiden kahden junan kulussaoloa ollut taloudellisesti järkevää jatkaa.

Monopolistaan huolimatta VR on jakanut valtiolle osinkoa seitsemän viimeisimmän tilikauden aikana vain kolmesti. Kannustinjärjestelmä on tuottanut yhtiön toimivalle johdolle tasaisemmin kuin mitä VR on tuottanut valtiolle osinkoina.

FAKTA

• VR ei ole lisäämässä omaa liikennettään missään päin Suomea
• VR:n yksinoikeuden vastineena harjoittama velvoiteliikenne ei aiheuta VR:lle 20 miljoonan euron vuosittaisia tappioita sen syöttövaikutuksesta markkinaehtoiseen liikenteeseen johtuen.
• Yksinoikeudesta huolimatta VR voi lakkauttaa markkinaehtoisia junavuoroja, kuten se on tehnyt tähänkin asti.
• Markkinaehtoisen liikenteen kulut katetaan matkalipputuloin.

—

VRLeaks